Le deuxième jour

Toinen päivä Pariisissa, puolipilvistä. Metro 2:lla köröteltiin Ternes'in asemalle ja siellä se riemukaari pilkisti Avenue de Wagramin päässä, kun nousimme maan pinnalle.

Dada:

Suuntasimme ensin nenän Avenue des Ternes'iä pitkin. Ihan intuitiolla valittiin lounaspaikaksi Dada osoitteessa 12 Avenue des Ternes. Selvästi paikallisten suosiossa oleva paikka ja silloinhan ruoka on yleensä hyvää. Torstain hesarin ruokasivuilla oli juttu ranskalaisista ronskeista maalaissalaateista ja juuri sellaisia Dada'sta sai.

Riemu:

Japanilaiset setät (alla) saapuivat mustalla autolla (yllä) kera kuljettajan ja kuvasivat tovin tuota riemuisaa kaarta, nousivat autoon ja ajoivat pois. Mie kuvasin ensin järkkärillä ja kaivoin sitten repusta Ixuksen. Setä oikealla seurasi esimerkkiä ja kaivoi povarista oman pokkarin : )

Riemu cardigan
Pattern: my own
Yarn: Garnstudio DROPS Alpaca, colour 7238
Needles: 3.0 mm and 3.25 mm
-----ravelryssa-----

La vie en rose dress
Fabric: "Roseanna" by Arthur Sanderson & Sons,  100 % linen
Pattern: Mod. 107 from Burda 5/2010, highly modified, size 36

Champs-Élysées:

Abercrombie & Fitch'in kullatulle portille oli piiitkä jono.

Avenue Montaigne:

Muotitalojen pällistelyä.

Grand Palais:

Petit Palais:

La vie en rose

Hiirenkorvia odotellessa

Meillä oli eilen Miehen kanssa 10-vuotis hääpäivä ja vaikka lähdemmekin sitä vielä ihan vartavasten pienen reissun muodossa juhlistamaan, niin vietettiin eilen yhteinen vapaapäivä ja käytiin lähikaupungissa yhdessä syömässä. Ja jälkkärikahveella Majurskassa. Siel vähän kuvailtiin verannalla : )

Tilasin vihreät langat ajatuksissa ohut kesäkäyttöön sopiva villatakki. Ihan tietty vihreän sävy oli  hakusessa ja vähän riskillä langat tilasin, kun netissä oleva kuva ei ihan vastaa langan oikeaa sävyä luonnossa. Meni kuitenkin ihan nappiin, sävy on just bueno. Mutta hirmu vaikea saada oikea sävy toistettua kuviin, tuo ekan kuvan sävy on eniten kohdallaan.

Kahlasin ensin sopivaa mallia ravelrystä, mutta kun en löytänyt mieleistä ylhäältä alas neulottavaa ohjetta niin aloin säveltää itse. Aloituksen neuloin kolmeen kertaan ennenkuin meni kohilleen ja noissa kaarrokkeen lisäyksissä piti yhden kerran ottaa takapakkia, kun meinas levitä liikaa. Ihan ok siitä lopulta tuli. Jos neuloisin toisen niin saattaisin kokeilla ilman vyötärökavennuksia vähemmän tyköistuvaa mallia.  Lankaa olis ollu pidempiinkin hihoihin mutta neuloin nämä nyt ihan tarkoituksella vajaamittaisiksi. Tykkään neuloa napituslistat samalla kertaa ja muutenkin  niin ilman saumoja kun mahdollista.

Yarn: Patons UK Fairytale Dreamtime 4 ply, 100 % wool, 312 g

Needles: body 3.0mm, sleeves 3.25 mm

Pattern: 'Vihreitä nuppuja', my own

~~~~ravelry~~~~

Lanka on aivan ihanaa, pehmeää (suositellaan vauvaneuleisiin) ja siinä on paljon raikkaita ja kirkkaita sävyjä. Tilasin karnaluksista, toimitus oli nopsa.Villa toimii hyvin kesäneuleessakin, tykkään minä.

Neuletakin kaveriksi ompelin kesäksi pellavaisen mekon. Kangas on kaivettu eurokankaan mylläyslaatikoista. Sitä oli juuri parahinen pala tähän mekkoon. Kaavana käytin hyväksi havaittua Suurikäsityö lehden 9/2009 mallia 3. Samalla kaavalla olen tehnyt jo pari puseroa, kaavaa vähän joka kerran eri tavalla modaten. Kauluksen muutin ja vaihdoin takavetskarin etunapitukseen. Ompelin miehustaan somisteeksi silkkinauhaa ja pitsiä. Nuo etusivukappaleiden saumaan upotetut taskut on tosi kivat.

Hiirenkorviahan tässä jo ootellaan ja antihistamiinia napsitaan. Onneksi selviän varsin kevyellä lääkityksellä, kun kävin aikanaan kouluiässä ihan julkisen terveydenhuollon kautta ilmaisen neljän vuoden siedätyshoidon läpi. Surullisena luin taannoin hesarista, että nykyään nämäkin kalliit hoidot maksetaan ihan omasta kukkarosta. Allergioista kärsivät lapset (kuin myös aikuiset) ovat sitten tässäkin kovin eriarvoisessa asemassa ja monet tarvitsevat jäävät hoitoa vaille, vaikka hankalat siitepölyallergiat alentavat ihan takuulla elämänlaatua, vaikuttavat jaksamiseen koulussa ja vaikka siedätyshoidoilla voitaisiin auttaa monia.

edit: sain just kommentin, että kyllä lapset vielä saavat tätä siedätyshoitoa ihan julkisilla varoilla. Hyvä niin ja kiitos oikaisusta. Pitäs vissiin keskittyä meikäläisen jorisemaan vaan näistä neule- ja ompeluasioista ; )

Jotain Ameliasta

Joitakin lankoja pitää marinoida pitkään ja hartaudella ennenkuin ne ovat valmiita neulottaviksi. Tämän takin langat  on sieltä blogin alkuajoilta, josta siitäkin on jo neljä vuotta. Ihan pääsi tuo blogin neljäs synttäripäivä livahtamaan ohi etten hoksannutkaan. Pian blogin aloittamisen jälkeen tuli hinku tehdä lankahankintoja ja netin ihmemaassa tuntui aukeavan rajattomat mahdollisuudet siihen. Jänskää oli tilata eka kertaa lankoja netistä ja ihan oli muka suunnitelmatkin valmiina, että mitä niistä piti neuloman.

Suunnitelmat on aika monta kertaa vaihtuneet matkan varrella eivätkä kuitenkaan ole edistyneet koskaan lankakerien silittelyä pidemmälle. Viime syksynä sain kunnon neulontaputken päälle ja tämän neuletakin onnistumisen nosteessa uskaltauduin vihdoin korkkaamaan nämä hyvin säilötyt keräset.  Neuloin perättäin kolme neuletakkia, joista tämä valmistui tokana.

Amelia-malli on julkaistu knitty'ssä jo talvella 08 ja on ollut ravelrynkin tilastoissa kovasti suosittu malli.

No miullahan ei neuletiheys sattunut ollenkaan ohjetiheyteen, joten kaikki silmukkamäärät piti laskea uusiks. En myöskään halunnut ainaoikein neuletta resoreihin ja  korvasin sen 1o 1n resorilla, jossa oikeat neulottu kierrettyinä. Ja lisäsin vielä palmikkokierrot elävöittämään 1o 1n raitoja. Ja lisäsin raidat myös hihoihin. Alkuperäisessä ohjeessa vartalo-osan muotoilu on hoidettu puikkokokoa vaihtamalla mutta mie tein ihan perinteiset kavennukset ja levennykset sivusaumoihin.

Alkuperäisestä mallista ei sit oikeastaan jäänyt jäljelle muuta kuin idea. Että periaatteessa tästä vois kirjottaa uuden ohjeen. Mut ehkä tää on vähän rajatapaus.

Jotain Ameliasta

ravelryssa

Needles: 3.5 mm

Gauge: 25 s / 10 cm

Yarn: Zitron Lifestyle, colour 45, n. 8 kerää

Ei ole jäänyt kaappiin tämä takki. Just tälläsia sopivan ohuita neuletakkeja vois olla vaatekaapissa vaikka kuinka monta. Mukava kietaista lämmikkeeksi yhtälailla pakkasilla takin alle kuin kesämekon seuraksi viilenevää iltaan.

Hiirenkorvia odotellessa

Sinne se joululoma hujahti ja pikkasen tahmeetahan se oli pienten koululaisten lähtö kouluun tänä aamuna, mutta selvittiin kuitenkin matkaan kaikki ajallaan. Päivä pitenee onneksi taas mutta on se vaan niin hetken pienen valoisaa, että aina se reipas tavoite tänään-kuvaan-neuleita-blogiin lipsahtaa seuraavalle päivälle.

Joulujuhlahamoset muiden muassa on vielä tallentamatta. Selasin viime vuoden tekosista otettuja kuvia ja nämä viime keväiset koulun loppumisen iloisissa tunnelmissa otetut mekkokuvat on jotenkin mukavat pistää tänne just nyt kun on vielä harmaata ja pimeää.. Koulunalkujorina sopii myös mainioksi aasinsillaksi kevätjuhlatunnelmaan.

Kangas löytyi jälleen kerran Eurokankaan palalaatikoita myllätessä. Puuvillainen kangas sidokseltaan satiinia ja tyylitelty oksasto kukkineen, perhosineen ja lintuineen kulkee keskellä kangasta.Tavoitteena oli kaksi kellohelmaista mekkoa ja ei siinä auttanut kun levittää koko pala olkkarin lattialle ja alkaa mallaamaan kaavoja sen päälle.

Kaava on viime kevään Modasta 2/2011 malli 9 (tytön pellavamekko) ja mitoitus sattui niin kivasti kohdalleen että eipä paljon tarvinnut muutoksia tehdä. Eniten aikaa tuhraantui leikkuun suunnitteluun, kun pyörittelin kaavoja yrittäen saada lenteleviä lintuja ja perhosia "kuriin" ja asettumaan mahdollisimman kivasti valmiisiin mekkoihin.Lisähaastetta toi vielä hameen kellohelma ja tietysti se, että kangas piti saada riittämään kahteen mekkoon. Tällä kertaa suunnitteluun uhrattu aika kyllä kannatti. Kangaspalaa ostaessa kun ei monesti ole harmainta aavistustakaan mitä siitä on tekemässä niin sitten kun leikkuun suunnittelu menee näin nappiin on fiilis aika korkealla ompelua aloittaessa.

Mekkojen yläosat on vuoritettu ohuella pellavalla ja helmassa on vuorisilkki, jonka reunustin vielä kaksinkertaisella organzakaitaleella antamaan vähän "nostetta" helmalle.

Mekot olivat mieluiset ja jonkin kerran niille oli käyttöä viime kesänä. Vähänhän se aina harmittaa, että tytöt niin nopsasti kasvavat mekoistaan ulos. Kohtahan sitä saa taas olla uusia suunnittelemassa.

Punaisesta langasta

Taannoisella lomamatkalle printtasin kaikessa kiiressä netistä Anniksen ohjeen ja langaksi edellisestä valmistuneesta isosta huivista jäljelle jääneen langanlopun luonnonvalkeaa Wetterhoffin Silviaa. Pikainen laskutoimitus kyllä ennusti, että jämäkerä ei aivan riittäisi Annikseen, mutta siinä matkallelähtöähistyksissäni en viksumpaakaa vaihtoehtoa keksinyt. No ei riittänyt ja koska reissu sisälsi autossa istumista, minuun iski aivan hillitön neuloosi ja langanhimo enkä uskonut selviäväni ilman neuletyötä automatkasta ja lentomatkasta kotiin.

Niinpä mies ajoi kiltisti lankakaupan kautta ja sieltä nappasin pahinpaan hätään pari kerää punaista Rowanin Kidsilk Haze'a. Ja eikun uutta puikoille.

Pattern: Annis by Susanna IC

Yarn: Rowan Kidsilk Haze, väri 00650, kaikki kaksi kerää män, lopulta.

Needles: 5 mm rosewood circular needle

Neuloin kerrankin tarkalleen ohjeen mukaan, jolloin toisesta kerästä jäi 10 g tähteeksi. Tosin normaalin päättelyn sijaan valitsin joustavamman version, johon löytyy ohje ainakin täältä(kohta decrease bind off). Tämä tekniikka vie reippaasti enemmän lankaa kuin normaali yliveto-päättely.

Käytiin ihan vartavasten ottamassa kuvatkin läheisessä rannassa. Kuvia pitää ottaa paljon, kun en kuulemma malta olla kunnolla paikallani tai sitten pölötän koko ajan jotain. Niinpä minulla on usein valokuvissa suu auki. Tähän sarjaan sain kuitenkin yhden, jossa näyttäs olevan suu supussa, ettei tarvinnut koko pärstää rajata pois.

Ehdin jopa käyttää huivia yhdessä tilaisuudessa ja totesin että huivi saisi kyllä olla himppasen korkeampi. Niinpä purin päättelykerroksen ja neuloin sileää oikeaa koko huivin leveydelle lopulla 10 g:lla. Sain mukavat n. 8 cm lisää korkeutta lisää huiviin. Nyt se on oikein kiva, lämmin, sopiva, pehmeä, keveä ja väristäkin tykkään hirmuisesti.

Neiti kesäheinä

Vihdoinkin eilen taivas antoi sadetta. Sain pitkästä aikaa ompeluvireen päälle. Ompeluhuoneessa on kyllä vieläkin hellekelien ansiosta varsin lämmintä touhuta mutta pistin tuulettimen töhisemään ja radion viihdyttämään ja niin kului päivä rattoisasti ommellen.

Uusi leninki oli neidille mieleen ja olin kerrankin sen verran ajan hermolla, että älysin tarttua kameraan ja ottaa niitä kuvia ihan  tuoreeltaan. ( itseasiassa kirjoitin tämän postauksen jo eilen, mutta koska olen ollut niin laiska postailemaan niin menikin sitten jonkun aikaa tapellessa tämän blogin kanssa ennenkuin keksin miksi bloggeri ei suostu julkaisemaan tekstiäni. Innostuin sitten lopulta vähän muutenkin uudistamaan ulkoasua. Jospa tästä alkaisi uusi kukkea bloggauskausi. Valmistuneista töistä kun ei ole puutetta, en vaan ole saanut niitä tänne talteen.)



Mekon alaosaksi on käytetty hyväkuntoinen kirpparilöytö: intianpuuvillainen aikuisen salsahame, josta on nipsastu leveydestä sen verran pois, että sen sai istutettua yläosaan sopivaksi. Pituus oli sellaisenaan hyvä. Lopputulos on kivasti lähes maksi.

Yläosan kaava on Suuri käsityö lehden 10/2009 malli 13 (pallohelmamekko), jota olen kyllä modannut aika rankasti. Yläosan kangas on kierrätysmatskua sekin, satiinimaista tekokuitua, jossa kiva kohokuvio. Yläosa on vuorattu ohuella puuvillalla, jolloin se huolitellumman näköinen ja miellyttävämpi ihoa vasten.

Somisteeksi valitsin nappikokoelmistani kivoja nappeja ja helmiä ja innostuimpa vielä vähän kirjomaan ketjupistokiemuroita vyötärönauhan koristeeksi.

Ostin viime syksynä Tampereen käsityömessuilta tytöille tuliaisiksi hauskat pannat ja sehän sopikin ihan loistavasti mekon kanssa. (Virolaisen valmistajan kotisivu näyttää olevan rempassa, mutta täältä löytyy kuvia hurmaavista ruusuasusteista ja -koruista)

Nuorempi neiti on tässä sitä mieltä, että hänelle tehdään sitten samanlainen mekko. Lilan sävyihin mieltynyt kuopus haluaa mekon lempivärinsä sävyissä, joten ei muuta kun suunnittelemaan.

Varaslähtö kesään

Tänä keväänä hääpäivä vei alppien tuolle puolen, jossa meitä helli aurinko lämmöllään. Keväinen Pohjois-Italia tarjosi jo vehreää kukkaloistoa ja oikeastaan iloa kaikille aisteille ja olikin oikein täydellinen miljöö muutaman päivän irtiottoon harmaasta Suomesta, jossa vielä tuolloin oli järvet jäässä.


Pellavahääpäivään varustauduin uudella pellavamekolla. (Miehellä oli pellavahousut tietty).


Kangas on 100 % pellavaa (Arthur Sanderson&Sons "Peveril").

Mekon kaava on muokattu virolaisesta Käsitöö -lehden talvi 2009 mallista Kaksiosainen iltapuku s.10-11. (Mallin suunnittelija Eve Oro). Muotolaskosten sijaan leikkasin erilliset etu- ja etusivukappaleet, samoin taka- ja takasivukappaleet.

Tässä Bellagion kapoisella kujalla otetussa kuvassa näkyy hauska leikkaus mekon selkäpuolella.


Teimme pienen päiväretken Como-järvelle, johon pääsi Bergamosta edullisesti ja vaivattomasti junalla. Verranan kylästä teimme pienen laivamatkan viehkoon Bellagioon, joka jo kuhisi turisteja.








Vehreyttä tursui joka paikasta.

Pikkukuppilan pöytiinkin oli upotettu kukkapenkit. L'Art Caffe, Piazza Pontida.


Bergamon vanhakaupunki sijaitsee muurien ympäröimällä kukkulalla. Alhaalla levittäytyy kaupungin uudempi osa.



Iltakävelyllä Via delle Mura'lla


Vanha kaupunki tarjosi myös silmänruokaa näyteikkunoiden muodossa. Puput olivat munineet lastevaateliikkeen ikkunaan.

Pizzoissa oli rrreilusti täytettä. Onneksi kuvassa hiukset peittävät suupielestä valuvan kuolan : )

Kaupungin valot.



Vanhan kaupungin piazzan laidassa sijaitsevan Palazzo della Ragionen kaarien kauneutta. Takana pilkottaa Cappella Colleoni ja Duomo.



Torstai-iltana hiljennyimme kiirastorstain messussa. Messa Nella Cena del Signore.




Kukkulalle vei monta vehreää reittiä.






Aamuisin kävelimme parisataa metriä majapaikastamme Via San't Alessandroa pitkin vanhaan kaupunkiin.



Porta San Giacomo, yksi neljästä portista vanhaan kaupunkiin, aamuauringon valossa.




Hame on ommeltu napakasta puuvillakankaasta. (Arthur Sanderson & Sons "Moonflower"). Hameessa on edessä ja takana kahdet vastalaskokset ja lisäksi sivusaumahalkiot.
Malli on Suuri käsityö lehdestä 11/1999 model 24. Vyötärökaitaleen sijaan tein kaavan ja ompelin vyötäröalavaran. Hameen yläosa on vuoritettu sivuhalkioihin saakka.


Meillä oli majapaikkana bed & breakfast -tyyppinen huoneisto vanhan talon ylimmässä kerroksessa. Makkarista avautui näkymä puutarhaan jossa ainakin lumipalloheisi ja ruusut kukkivat. Ja käki kukkui hillittömästi joka yö.

Näkymä kapoiselle tielle makkarin ikkunasta.

Mammalla on tässä alla päällään kevyt pikkukukallisesta puuvillasta ommeltu kietaisumekko.

Mekko on Suuri käsityölehden 5/2008 malli 2.


Kokkasimme myös itse. Insalata con fragole fresco e basilico e pomodoro datterino...


Tuorepastaa, tuoretta parsaa ja voisulaa, oliivifoccacciaa, ricottaa.... Juomana viileä puolikuiva Vino Rosatto.

Läpitalon huoneistostamme avautui keittiön pöydän äärestä aivan mahtavat näkymät.

Lopulta oli palattava alppien yli kotiin.


Koska tämä on neuleblogi - alunperin ainakin - mainitsen ostaneeni Bergamon vanhasta kaupungista pienestä käsityötarvikeliikkeestä pari pulleaa kerää lampaanvillaa. Herttainen myyjä, joka ei osannut lainkaan englantia selitti meille tai lähinnä miehelleni, joka taitaa italiaa auttavasti, että lanka on paikallisista lampaista ja naturale eli värjäämätöntä ja ilmeisesti muutenkin aika luomua. Kerissä on ihana muheva lampaan tuoksu : )