Pimpelipom

Mie taisin hurahtaa näihin. Näitä joulupalleroita on hirmu kiva neuloa. Kolme on nyt valmiina.
Tanhupallo, lintupallo ja lumikukkapallo (ei kuvaa).

Lintupallon kuvio on otettu kirjastosta "kesto"lainaamastani kirjasta (öh, se on miulla lainassa aina nii kauan, kunnes se on pakko viedä takasin). Kirja on Kirjokintaita ja -myssyjä (Eva Maria Leszner).

Tämän tanhupalloksi nimeämäni julekuler'in kuvio on otettu töllöstä. Katsoin  taannoin jotain norjalaista luonto-ohjelmaa ja luontoimmeisellä oli kirjoneulepipo, jossa toistui kuviona tuo tanhuava pari. Äkkiä kapula kouraan ja nauhotus digipoksiin päälle ja siitä sitten pysäytyskuvasta raapustelin mallin ruutupaprulle talteen.

Miulla ei ole sitä virallista julekuler kirjaa, joten olen neuloskellut näitä vähän omasta päästä. Yritän tehdä suht samankokosia ja saada siten kuvion mätsäämään suunnilleen samaan silmukkamäärään.

Käytin kuvioihin luonnonvalkoista teeteen alpakkaa ja punainen on omasta varastosta löytynyttä nimetöntä, pehmeää ja suht löyhäkierteistä villalankaa. Puikot on 3mm:n bambusukkikset.

Mie tein näin: Luo 12 silmukkaa (jätä sen pituinen häntä, että saat sillä lopuksi pääteltyä täyttöaukon.
1. kerros: Jaa neljälle puikolle (Varo ettei puikot puttoo) ja lisää ensimmäisellä kierroksella joka puikolla yksi silmukka neulomalla puikon keskimmäinen silmukka oikein etu- sekä takareunasta = 16 s.
2. kerros: 1o, neulo 2. silmukka oikein etu- ja takareunasta, neulo 3. silmukka oikein etu- ja takareunasta, 1o. Toista kaikilla puikoilla = 24 s
3. kerros: neulo oikein.
4. kerros: 1o , neulo 2. silmukka oikein etu- ja takareunasta, neulo oikein kunnes puikolla jäljellä 2 silmukkaa, neulo puikon toiseksi viimeinen silmukka oikein etu- ja takareunasta, 1o. Toista muilla puikolla = 32s
5. kerros: neulo oikein.
Toista kerroksia 4 ja 5 kunnes sinulla on kuvioon tarvittava määrä silmukoita. Tässä tapauksessa neuloin kunnes silmukoita oli yhteensä 64. Ensimmäisellä kirjoneulekierroksella lisäsin vielä tasaisesti 5 silmukka = 69 s. Kuviossa toistuu 23 s.
Kavennukset tein kuten levennyksetkin joka toisella kerroksella  aina puikon lopussa ja alussa niin, että joka toisella kierroksella kaventuu 8 s.
1. kavennuskerros: 1o, siirrä seuraava silmukka oikealle puikolle neule kolmas silmukka oikein ja vedä oikella puikolla oleva silmukka äsken neulotun silmukan yli = ylivetokavennus. Neulo oikein kunnes kaksi silmukka jäljellä ja neulo kaksi viimeistä silmukka oikein yhteen. Kavenna samoin kaikilla puikolla. Jatka kavennuksia joka toisella kerroksella kunnes jäljellä on 3 s joka puikolla.

Päättele niin että neulo ensin ensimmäinen silmukka ja vedä kaikki loput silmukat tuon ensimmäisen neulotun yli. Vedä silmukka pidemmäksi ja kiristä samalla niin että saat kolme lankaa (yksi iso silmukka ja yksi langanpää), jotka ovat sen pituisia, että saat niistä letittämällä ripustuslenkin. Katkaise langanpäät samanpituiseksi, letitä ja päättele lenkin toinen pää napakasti lopetuskohtaan.

Täytä pallo alapäästä ja päättele aukko kiinni.

Oikein kun innostuu niin alkaa nähdä jo "märkiä" unia joulukuusesta, jonka kaikki koristeet olis neulottuja. Miun on kyllä pakko kiinnostua vaihteeksi ompelemisesta tai muuten tytöt joutuu lähtemään joulujuhlaan ilman hameita : /

Mukavaa joulunodotusta!

Twinkle twinkle little star...

Pieniä virkkaushommia on valmistunut. Keittiön valaisimen somisteeksi halusin pieniä tähtiä ja sopivan mallin perässä kolusin netissä, selasin omat lehdet ja kävin kirjastossa. Mieluinen, pieni tähtimalli löytyi kirjastosta lainatusta lehdestä, kauneimmat käsityöt nro 6, 2004.

Täältä löytyy kokoelma mielenkiintoisia virkattuja lumihiutalemalleja.

Olen joskus viime kesänä (muistaakseni) ostanut Lidl'stä ison kerän "King brilliant" glitter-effect crochet thread -lankaa, 94 % puuvillaa, 3 % polyesteriä, 3 % metalloitua polyamidia. Koukkusuositus on 1,5 - 2,0. Käytin koukkua 1.75. Valmiin tähden halkaisija on n. 9 cm.

Tärkkäykseen käytin ihan marketista saatavaa sumutettavaa silitystärkkiä (Adritt-merkkistä) . Muutama suhaus ja silitys päälle. Aika paljon nopsempi konsti, kun esim. sokeritärkkäyksen kanssa suhraaminen. Tärkkäystulos on sopivan napakka muttei kova sokeritärkin tapaan. Silitystärkki ei ehkä riitä kovin isojen tai raskaiden töiden tärkkäykseen. Keittiön valaisimen olen jo aiemmin tuunannut niin, että poistin pöhköt puupallot kahta valaisinta yhdistävän metallitangon päistä. Samalla maalasin kaikki valaisimen mustat metalliosat hopeamaalilla. Pihalehmuksesta nappasin kaksi sopivanoloista haaraista oksaa, jotka myös spreijasin hopealla. Vuolin oksien paksummat päät sopivan kokoisiksi, niin että sain tungettua ne metallitangon päihin. Oksiin sitten aina ripustetaan sesongin ja juhlapyhän mukaan sopivia koristuksia.

Aiemmin jo kerroin neulahuovutuskokeiluista ja päädyinkin jatkamaan kokeilua joulukortteihin. Huovutin pieniä sydämiä vapaalla kädellä valkoiselle pellavalle. Somisteeksi lisäsin pieniä helmiä ja harsinpistorivin reunukseksi.


Joulukorttiin pitää aina löytää sopiva runo tai lainaus kauniista joululaulusta. Kortteja askarrellessa soi radiosta joululaulu, jonka herkkiä säkeitä lainasin kortteihin:

Niityllä lunta, hiljaiset kadut.
Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus...

...Tahtoisin päästä paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan.
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo yksi joulu sai muuttaa historian ...

Our wendy house

Sisustusaiheisia blogeja ja sisustusohjelmia seuratessa ei voi välttyä välillä huokaisemasta syvään sen todellisuuden edessä, jota meidän kolmilapsisen perheen koti livenä edustaa. Meillä jatkuvasti vaiheessa olevan pyykin käsittelystä muodostuvat tekstiililäjät, epämääräiset ja epämääräisissä paikoissa lojuvat vaateläjät, leluläjät, postiläjät, lehtiläjät, kangasläjät, lankaläjät ja kirjaläjät edustavat arjenmakuista todellisuutta, joka on kaukana sisutuohjelminen hillittyjen värimaailmojen eleganteista kodeista ja sisutusblogien harmoonisista tunnelmakuvista, joissa mikään roinaläjä tai tuolinkarmille unohtunut vaatekappale ei särje harkittua tunnelmaa.

Siitä huolimatta, että kodistamme on mahdotonta ottaa sisutuskuvia, jotka rakentuvat tietyn värimaailman ja tarkoin harkitun esineistön harmonialle, väitän kuitenkin harrastavani sisustusta. Kaiken tämän vellovan esinemaailman keskellä tykkään luoda pieniä juttuja, jotka rakentavat tästä kodista meidän perheen näköistä. Toki haaveilen ja suunnittelen myös suurempia muutoksia (remonttipaineitahan on aina vanhemmassa omakotitalossa), koska se on minusta kivaa ja rentouttavaa puuhaa. Vaikka sitten projektien mahdollinen toteutus häämöttäisikin kovin kaukana tulevaisuudessa.

Nyt tekee mieli tehdä tänne blogiin vähän kesäistä sisustusjuttua. Kohde löytyy meidän pihalta. Pari kesää sitten valmistui meidän tytöille leikkimökki ja sen sisustaminen oli aivan ihana projekti, joka edelleen jatkuu. Oli aivan mahtavaa luoda uudenkarheaan pikkumökkiiin puitteet tyttärien kotileikeille. Liekö intoon vaikuttanut myös se ettei itselläni leikkimökkiä pienenä ollut. Esineistön valitsemiseen, tekemiseen ja haalimiseen osallistuivat innolla myös mieheni ja tyttöjen mummo. Pappa rakensi itse mökin.


Päiväkahviaikaan mökkiin katetaan parhaat porsliinit. Pikkukorissa on tarjolla "tuoreita" mansikoita. Porsliinit ja pieni sievä teekannu ovat mummon kirppareilta keräämiä, liina on minun joskus aikoja sitten virkkaama, muoviset mansikat on myös kirpparilta.


Aino ja Veerakin ovat mukana pöydän ääressä omissa syöttötuoleissaan. Pöydän runko on kierrätyskeskuksesta ja siihen on lisätty päälle uusi pöytälevy, jonka päällystin Lidl'stä ostamallani simpukkakuvioisella kontaktimuovilla.


Valkoinen seinähyllykkö on ainut kaluste, jonka ostin uutena vartavasten mökkiä arten. Klassiset pikkujakkarat jälleen mummon kierrätyskeskuslöytöjä. Toisen jakkaran istuinosan hioin ja maalasin. Työpöydän iskä askarteli autotallista löytyneestä materiaalista. Maalasin pöydän rungon valkoiseksi ja pöytäpinnan päällystin kontaktimuovilla. Haaveilen vielä lisähyllystä pöytätason alle ja tason reunaan asennettavasta verhotangosta, johon voisi asentaa kauniit verhot hyllyjä suojaamaan. Hyllyn alla on kätevä säilyttää kauniita koreja. Raikkaan värisen maton mummo lyhensi vanhasta keittiönmatosta mittojen mukaan.



Hyllyn päällä on kokoelma sinisävyisiä peltipurkkeja.

Hyllykön viereen on asennettu kaksi mäntyhyllyä, jotka maalasin valkeaksi. Seinälle askarreltiin tyttöjen kanssa pieniä enkelitauluja. Maalasin rumanruskeat kehykset sinisiksi ja tytöt liimasivat kiitokuvat ja hileen. Kannelliset pastellinväriset pikkupurkit löysin kierrätyskeskuksesta.


Mummon lahjoittama patalapputeline ja iloisen väriset patalaput, kirpparilöytöjä.


Uunin on tuonut joulupukki ja astioita on kertynyt lahjoina, kirpparilöytöinä ja Ikean tuliaisina. Kuivausteline ja metalliastiat ovat Ikeasta.


Puitteet kokkaukselle on erinomaiset.
Lisää mummon lahjoittamaa sisutustavaraa.


Oleskelunurkkaukseen mummo ompeli patjoihin irrotettavat oranssit markiisipäälliset. Patjat on kätevät levittää pediksi lattialle jos "perhe" haluaa ottaa vaikka pienet päikkärit. Patjat ja markiisi kierrätyskeskuksesta, samoin sinisävyinen virkattu peitto. Ompelin somisteeksi pikkutyynyjä kirpparilta löytyneistä marimekon kankaista. Ikkunoista puuttuvat vielä verhot. Josko kesällä saisin askarreltua hyllylliset verhotangot (suunnitelma on valmiina) niin voisin lopusta marimekosta ommella pient verhokapat.

Oveen on asennettu pieni mäntynaulakko, jonka maalasin siniseksi ja töpöttelin pintaan vielä hiukan hopeamaalia. Naulakossa voi säilyttää pikkunaisten tärkeitä asusteita.


Ostin halpiskaupasta ruman ruskeakehyksisen peilin ja se sai saman sininen+hopea -käsittelyn. Peilin kulmiin liimasin pienet sydänkoristeet. Iskä näperteli pienen hyllyn ja niin saatiin mökkiin pieni kaunistautumispiste.


Siili viihtyy mökin verannalla.

Back from Ireland

Irlannista kotiuduttiin jo sunnuntaiyönä, mutta vieläkään en ole löytänyt aikaa tehdä matkasta kunnon postausta. Tässä kuitenkin esimaistiaisena kuva kevään kauneudesta Dublinin keskustassa sijaitsevasta St. Stephen's Green -puistosta. Ja lissää on tulossa, kunhan ehdin vähän perata kuvamateriaalia, joita tuli näpsittyä lähes 500 laakia.


Ja tässä kuva omalta pihalta ja uusimmasta heräteostoksesta, jonka suoritin tänään. Kangas tarttui matkaan eurokankaasta ja se on Designers Guildin 'Notting Hill'.

Ehkä himppasen rohkeeta valita näin vaaleapohjainen kangas ulkokalusteiden tyynynpäällisiin, mutta en voinut vastustaa kankaan palleroiden väriyhdistelmää. Pallukoissa on just samoja sävyjä kuin jo olemassa olevissa irtotyynyissä.

Eilen sain siivottua terassin kesäkuntoon ja tänään ehdittiinkin jo nauttia eka iltapalakin ulkosalla. Sen kunniaksi ja vapunkin, mies kaivoi pullon venäläistä kuohuviiniä jemmasta (oli saanut putelin venäläiseltä projektikolleegalta) ja otettiin malja keväälle. (Muuten kun ei pahemmin perusteta noista alkoholijuomista). Vähänhän oli makiaa mutta kyllä sitä joi ennemmin kuin selkäänsä ottais. Oikein iloista vappua kaikille!

Basic check

Sukkien neulomisen lomassa alkoi ompelututtamaan. Napakka perusruutuinen kangas tuli ostettua jo viime kesänä, kun lähellä sijaitseva kangaskauppa lopetti toimintansa. Kesällä ei sitten kuitenkaan tullut vetäydyttyä ompeluluolaan ja niin kangas on saanut muhia ihan rauhassa tähän päivään saakka.

Ostin tämän kankaan ihan tiettyä käyttötarkoitusta varten, ruokapäydän tuolien istuinosien uusiksi päällisiksi. Useinhan kankaita -etenkin loppuunmyynnistä -tulee hamstrattua ilman, että mielessä kirkkaana päilyisi, miten sitä on tarkoitus jalostaa.

Meillä on ruokapöydän tuoleina IKEA:n Aaro-tuoleja. (Ei löydy enää valikoimista, korvaava malli näyttäs olevan Börje). Aarot on oikein napakoita koivupuisia tuoleja, joiden mieltä ilahduttava ominaisuus on niiden päällisten helppo vaihdettavuus. Istuinosat on tosi näppärä ruuvata irti ja päällinen lähtee ihan vetäsemällä irti. Piirsin ihan tuoreeltaan valkoisista irtopäällisitä kaavan ja sen mukaan olen surruutellut sitten uusia lapsiystävällisempiä : ) päällisiä tarpeen mukaan.

Edelliset Laura Ashleyn kankaasta tehdyt päälliset ompelin jouluksi, joten johan oli aikakin vaihtaa kuosia. Ihan kivat tuli. No, ehkä vähän basicit ja yllätyksettömät.

Vähän muhittelin ajatusta aplikoida päällisiin isot sydämet jostain punasävyisestä kukkakankaasta ja kävin äitini kangasvarastoista jo valkkaamassa kasan kangasehdokkaita. Vaan en nyt vielä tehnyt mitään. Kassotaan nyt.

Idean tähän sain Greengaten sivuilta. Nämä seuraavat kuvat on herkkuja heidän katalogistaan. Aikalailla intouduin näistä kuvista.

Dishes for everyday use

Varoitus! Tässä jutussa ei ole mitään neulomiseen tai ompeluksiin liittyvää, vaan juttua pukkaa niinkin hömpästä aiheesta kun meidän perheen arkiastiastosta. Oon aika heikkona astioihin ja niitä tuppaa sitten kertymään myöskin.

Meillä on ollut jo yli kymmenen vuotta arkiastiastona käytössä Helinä Tilkin Kassid eli Kissat. Vuosien saatossa olen kantanut Tallinnasta jos yhdenkin täydennyskuorman astiastoon. Näihin ihaniin kissakuvioihin ihastuin heti ensi näkemältä, kun kissoista muutenkin hirmusti tykkään. Koska tuotetietojen mukaan astioiden luvattiin kestävän konetiskausta ajattelin, että tuossapa just meille sopiva astiasto ilahduttamaan arkea. Ainakaan kissaihminen ei voi tulla kun hyvälle tuulelle näitä astioita katsoessa.

Ylläoleva lautanen on hankintoja tuoreemmasta päästä ja siinä näkyvät kaikki astioissa seikkailevat kuusi erilaista kissahahmoa maukkaissa väreissään.

Mutta pettymys onkin ollut sitten suuri, kun on ilmennyt vuosien saatossa, että astioiden kuviointi ei olekaan kestänyt konepesua. Kaikista vanhimmista ja käytetyimmistä astioista on kissakuviot kuluneet lähes täysin pois : (


Pidemmän aikaa olen miettinyt, että pitäisi löytää sopiva serviisi korvaamaan kulahtaneet Kissat. Ja pallotellut ajatusta, ostaako ihan halpis-astiasto, jolloin on tietty vaikeampi löytää myöskin silmää miellyttävä malli, vai satsatako johonkin laadukkaampaan serviisiin, jolloin se tietäisi melko suurta lovea lompakkoon. Niin sitten harmittaisi ainakin ihan vietävästi, kun joku kuppi menisi rikki. Ja sitähän sattuu lapsiperheessä suht tasaseen tahtiin. Ja millanen malli sitten olisi mieluisa, kun aika monikin tyyli miellyttää.

Eilen sitten paikallisessa marketissa napsahti. Oli iso pöydällinen astioita ja kyltti "Kaikki osat euron kappale". Että eurolla. Ei hassumman näkösiä, ajattelin. Ja siinä sitten ähkäsin ja mielikuvittelin miten astiat passais meitin keittöön. Soitin miehellekin, niiku se mitään muuta osais sanoa kun, että osta pois vaan jos siltä tuntuu. Noh, niiku näkyy ni kaupat tuli tehtyä. Ostin 34 €:lla kymmenen ruokalautasta, kymmenen kahvikuppiparia, kymmenen leipälautasta ja neljä teemukia. Vielä tänäänkin olen ollut tyytyväinen : ) Tällä hinnalla ei ainakaan harmita niin paljon, jos astioita menee rikki.

Eihän nää yhtä pirtsakoita ole kun vanhat Kissat, mutta niikun kerroin tykkään monelaisesta tyylistä ja tällänen rauhallinen ja suht pelkistettykin tyyli miellyttää. Et tykkään tykkään!


Minua miellyttää myös romanttisempi tyyli ja siksi olenkin paremmaksi serviisiksi pikkuhiljalleen kerännyt tarjouksista metsästellen Villeroy Boch'n Alt Luxemburg'ia.
Sitten on vielä yks astiasto, joka on pakko mainita, koska olen ihaillut sitä jo vuosia. Ja aina haaveillut, että jos vaikka joskus alan sitä keräämään. Vaikka sillä verukkeella (niinkun miehelle joskus höpötän), että on sitten antaa lapsille perinnöksi. Ja tämä iiihana astiasto on Royal Copenhagenin Blå Måsen. Näen itseni vanhana harmaahapsisena mummona juomassa lokkikupista päiväkahveeta baakelsin kera ...

Teddy Family

Kun neulepuolella ei ole juuri nyt mitään julkaistavaa (tulossa kyllä on), ajattelin ammentaa harrastuslokerosta jotain kerrottavaa. Olen kertonut harrastavani tuunausta ja tämä allaoleva kuva saa nyt edustaa tuunausta, vaikkakin hieman keskeneräistä. Nämä ovat varsinaisia UFOja molemmat, verhoilun jälkeen ne ovat odottaneet uutta maalipintaa jo yli viisi vuotta.


Tuoli on kulkenut suvussa ainakin kolmen kodin kautta minulle ja kun sain sen, siinä oli aivan puhkikulunut marimekon kangas päällisenä. Neulekoppa - mikähän tän oikea nimi on? - on taas äidin kierrätyskeskuslöydös, joka oli rumalla buklee-tyyppisellä kankaalla päällystetty.


Nallekangas taas on aarre, jota olin säilytellyt jo jonkun vuoden, kun en keksinyt mihin sen raaskisin käyttää. Näissä tuoleisssa se löysi oikean kohteen. Kangasta oli onneksi reilu pala, joten se riitti kivasti molempiin tuoleihin. Neulekopan alaspäin kapenevan muodon mukaiset muotolaskokset ompelin käsin, reunat poimutin ja naulasin pienillä nauloilla paikoilleen. Naulaaminen käsin oli aika viheliäistä hommaa ja onnistuin lyömään nauloja aika kasan linttaan ja repimään pihdeillä irti ennenkuin päällinen asettui sopuisasti paikoilleen.


Tuolien paikka on tyttöjen huoneessa, missä neulekoppa toimii nukenvaatteiden säilytyspaikkana.


Tässä poseeraa meidän nalleperhe nalletuolissa. Vasemmalla edessä istuu kuopuksen nalle. Sen takaa kurkkii esikoisen upponalle. Keskellä tomerana istuu minun 60-luvulla syntynyt heinätäytteinen nalle. Ruskea karvanaama takana on mieheni vanha nalle ja edessä oikealla on vanhemman tyttären nalle.

Kunhan talvi tästä hellittää niin voisin vihdoinkin saattaa tämän tuunaushomman päätökseen ja irrottaa tuolien puuosat ja roudata pihalle maalattavaksi.

Outdoor activities

Eilen illalla ompelin loput ruusutyynyt valmiiksi. Kolmen ison tyynyn lisäksi sain kankaasta vielä yhden "helmattoman" pikkutyynyn. Yhteensä 17 €'n face lifting olohuoneelle.

Tänään päivä valkeni niin upeana, että se suorastaan pakotti meidät ulos. Lähdettiinkin ihan eväsretkelle Saimaan rantaan. Muutkin olivat ottaneet kelistä vaarin ja jäällä oli vilkasta.


Jäällä oli oikeastaan aika kylmä, kun tarvoimme kevyeen vastatuuleen. Etsimmekin eväiden syöntiä varten aurinkoisen ja suojaisan etelärinteen.


Ja kyllähän ne eväät maistuivat raikkaassa ulkoilmassa. Pirpanat saivat eväistä sen verran virtaa, että intoutuivat kiipeilemään rinteessä.


Aurinko oli jo paljastanut rinteestä sianpuolukoita näkysälle.


Taisin saada jonkun virtapiikin auringosta, kun intouduin iltapäivällä lähtemään ladulle. Oman hiihtoeleganssin kuvaamisen sijasta valitsin tämän viehko hiihtokuvan omista kokoelmistani. Skannaus onnistui aika kivasti.


Otin kuvan hiihtomajasta, jonka ohitse sujuttelin. Maja on alunperin1939 rakennettu funkisrakennus, jossa on 40-luvun lopulta toiminut hiihtomaja. Vuodesta 1954 se on toiminut myös retkeilymajana. Alakerran salin seiniä koristaa 50-luvulla maalatut urheiluaiheiset maalaukset, jotka antavat paikalle viehkon tunnelman. Pitäis käydä joskus sisällä vähän kuvailemassa.


Hiihtomaja sijaitsee aivan Saimaan rannalla, jossa kesällä on paikkakunnan suosituin uimaranta.