Back from Ireland

Irlannista kotiuduttiin jo sunnuntaiyönä, mutta vieläkään en ole löytänyt aikaa tehdä matkasta kunnon postausta. Tässä kuitenkin esimaistiaisena kuva kevään kauneudesta Dublinin keskustassa sijaitsevasta St. Stephen's Green -puistosta. Ja lissää on tulossa, kunhan ehdin vähän perata kuvamateriaalia, joita tuli näpsittyä lähes 500 laakia.


Ja tässä kuva omalta pihalta ja uusimmasta heräteostoksesta, jonka suoritin tänään. Kangas tarttui matkaan eurokankaasta ja se on Designers Guildin 'Notting Hill'.

Ehkä himppasen rohkeeta valita näin vaaleapohjainen kangas ulkokalusteiden tyynynpäällisiin, mutta en voinut vastustaa kankaan palleroiden väriyhdistelmää. Pallukoissa on just samoja sävyjä kuin jo olemassa olevissa irtotyynyissä.

Eilen sain siivottua terassin kesäkuntoon ja tänään ehdittiinkin jo nauttia eka iltapalakin ulkosalla. Sen kunniaksi ja vapunkin, mies kaivoi pullon venäläistä kuohuviiniä jemmasta (oli saanut putelin venäläiseltä projektikolleegalta) ja otettiin malja keväälle. (Muuten kun ei pahemmin perusteta noista alkoholijuomista). Vähänhän oli makiaa mutta kyllä sitä joi ennemmin kuin selkäänsä ottais. Oikein iloista vappua kaikille!

Dying with watercolours

Tyttärelle ompelemaani mekkoon ei mistään löytynyt sopivaa koristenauhaa, tai oikeastaan sopivan väristä. Niinpä päädyin värjäämään itse valkoista puuvillapitsiä, jota sain äidiltäni.

Harkitsin ensin käyttää värjäämiseen kankaanpainantavärejä, mutta sitten päädyin kuitenkin lasten peiteväreihin. Valintaan vaikutti se kokemus, että lasten vesiväreillä maalatessa likaantuneista vaatteista en ole saanut väritahroja lähtemään millään pesuaineella.

Otin tilkan vettä kippoon ja liuotin tarvittavia värejä pensselillä reippaasti niin, että sain sopivan sävyn. Sitten vaan pitsi upoksiin väriliemeen. Puristin ylimääräisen veden pois ja ripustin kuivumaan. Kuivuneen pitsin pesin kertaalleen huomatakseni että väriä ei pitsistä irronnut.

Sävytys onnistui mielestäni todella hyvin.

Nyt vaikenen loppuviikoksi ja lennän huomenna kera siipan britteinsaarille määränpäänä Irlanti ja siellä Dublin. Ja mitä siellä sitten tapahtui, siitä kerron ensi viikolla.

Turquoise is my colour

Turkoosi on minun väri. Se on ollut kestosuosikkini läpi vuosien. Muuten olen huomannut, että minulla on värikausia. Aika pitkään olin maanläheisten ja pastellivärien vankka suosija mutta nyt on vaatekaappiini alkanut hiipimään kirkkaita värejä. Vihreää, jopa oranssia ja punaista. Ja kaiken huippuna ostin tulevaa matkaa varten uuden keltaisen huivin viime viikolla valkoista kevättrenssiä piristämään. Turkoosi vaan on viehättänyt aina. Jopa niin että olen sitä keräillyt lasin muodossa. Kuvassa on aarteeni, kaunis kerrosvati, jonka olen ostanut antiikkimessuilta joku vuosi sitten. Malli on Oiva Toikan suunnittelema Kastehelmi.

Mutta mikäs se tässä alla on. No se on aito vintage-hame 60-luvun loppupuolelta. Äitini on sen ommellut aikanaan itselleen ja minä olen sen sitten ottanut uusiokäyttöön. Tykkään printistä tosi paljon. Kovasta pidosta ja pesusta huolimatta se on säilyttänyt värit todella hyvin.


Hameen kanssa tykkään käyttää näitä paksupohjaisia sandaaleja, jotka löysin seitsemisen vuotta sitten jenkeistä. Kengät on todella hyvät kävellä, vaikka näyttävätkin aika massiivisilta palikoilta.


Kuuskytluvun lopussa minä olin pieni nukeilla leikkivä tyllerö ja äti ompeli minun nukelleni hamekankaa jämistä tämän tyylikkään housupuvun. Puku on siis oikeesti yli 40 vuotta vanha!


Jotta puku pääsisi oikein oikeuksiinsa, lainasin äitini nukkekokoelmista puvulle mannekiinin. Puku on alunperin tehty juuri tällaiselle nukelle. Minun nukkeni on nimeltään Mirja ja hän on vielä olemassa. Mirja vaan ei tee enää mannekeerausta, koska hänen hiuksensa ovat aika huonossa kunnossa. Minun Mirja sekä häntä tuuraava mannekiini ovat suomalaisia
Dollytex-tehtaan nukkeja, joita on valmistettu Vihdissä 50 - 70 luvuilla.


Ja tässä Mirja esittelee vintage-housupukua keväisellä terassilla. Housupuvun väri korostaa mannekiinin sinisten silminen kaunista sävyä.


Tähän loppuun vielä muutama otos turkoositeemaan. Tämän väriseen lasiin olen todella heikkona. Lähiaikoina en ole tosin kovin paljon tehnyt hankintoja. Syynä on hintojen nousu ja se ettei kaappeihin enää mitään mahdu :( Vasemmanpuoleinen kynttilänjalka on vanhaa Nuutajärveä.

Nämä rypelöpintaiset ovat Saara Hopean suunnittelemia.

Vastauksia Elisan haasteeseen

Elisa haastoi minut meemiin ja tässä vastaukset:
1.) Paljonko kello on ? 11.58
3.) Minkä väriset pitkäthousut/hame tmv. sinulla juuri nyt on ? ruskeat samettihousut
4.) Mitä musiikkia kuuntelet ? Useimmiten radiota
5.) Mitä teit eilen illalla ? Värjäsin pitsejä, kävin saunassa, neuloin vähän sukkaa, laitoin lapset nukkumaan ja katsoin miehen kanssa nauhalta Peter Kingdomin mm.
6.) Mitä olet viimeksi syönyt ? Chilillä maustettua tummaa suklaata jälkiruuaksi.
7.) Millainen ilma on juuri nyt ? Pilvinen
8.) Kenen kanssa olet viimeksi puhunut puhelimessa ? Poikani
9.) Mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa ? Silmiin
10.) Pidätkö tämän viestin lähettäjästä ? Vaikuttaa mukavalta, vaikken kovin hyvin tunne.
11.) Kuinka voit tänään ? Poden matkakuumetta
12.) Mikä on lempijuomasi ? Vesi, sitruuna vichy
13.) Suosikkisi alkoholipitoisista juomista/drinkeistä ? Viileä rosé
14.) Lempiurheilusi ? Uinti
15.) Hiustenvärisi ? Punertava
16.) Silmiesi väri ? Vihreä
17.) Auringonnousu vai -lasku ? Valitsen molemmat
18.) Sisarukset ja heidän ikänsä ? Pikkuveli
19.) Lempikuukautesi ? Kesäkuu
20.) Lempiruokasi ? Voissa paistettu tuore ahven
21.) Viimeisin näkemäsi elokuva ? en muista, teatterissa kävin viimeksi katsomassa poikani kanssa Risto Räppääjän
22.) Lempiviikonpäiväsi ? Lauantai
23.) Lempiharrastus, siis joku muu kuin urheilu ? Ompelu, puutarhassa kuopsuttelu
24.) Oletko liian ujo pyytääksesi jotakuta ulos ? Joskus
25.) Lempimusiikkisi ? Tykkään Kerkko Koskisen tekemästä musiikista mm.
26.) Kesä vai talvi ? Kesä ehdottomasti, mutten haluaisi elää ilman talvea
27.) Halauksia vai pusuja ? Molempia paljon
28.) Suhde vai yhden yön juttu ? Avioliitto
29.) Suklaa vai vanilja ? Molemmat
30.) Haluatko, että ystäväsi vastaavat ? Oishan se kiva
31.) No kenet arvioit varmimmaksi vastaajaksi ? EOS
32.) Kenen et usko vastaavan ? EOS
33.) Millaista kirjallisuutta luet ? Lähinnä käsityö- ja sisutuskirjoja nykyisin.
34.) Millainen hiirimattosi on ? Ikivanha reuhake, pitäisi hommata uusi.
35.) Lempiseurapelisi ? Afrikan tähti lasten kanssa
36.) Pystytkö koskettaan nenänpäätäsi kielelläsi ? en
37.) Oletko romanttinen ? Oi, olen!
38). Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa ? en
39.) Lastenkaruselli vai benjihyppy ? Karuselli

Haastan mukaan seuraavat bloggaajat, jotka poimin aivan satunnaisotoksena Finnish Knit Blogs'n sivuilta:

Villa de Villa
Rantapuikko
Jossun neuleet
Hopeakerä
Lankakamari

Giddygumps

Mikä on jokaisen muotia seuraavan babyn hottisjuttu tänä keväänä. No sehän on tietysti giddygumps- pipo. Sivuilta löytyy kaikkea muutakin söpöä. Ja näppärä äitihän voi väsätä tämmöisen hatun itsekin, jos ei jenkkilästä jaksa tilata. Eikö aika veikee?

Ja mallia näyttää Selänteen Veera, joka debytoi julkisuudessa viime viikolla. Asiasta tietää kertoa tuore Anna-lehti.

Little lilac flowers

Neuloin tyttärilleni aikaisemmin keväällä lohenpunaiset neuletakit Novita Tennesee'sta ja samoihin aikoihin sattui eurokankaassa tämä lohenpunainen pikkukukallinen kangas silmääni. Ja ostinkin sitä aika reippaan palan, koska se ei keveytensä vuoksi ollut kovin kallista. Kotona huomasin että kankaan sävy on enemmän kuin pilkulleen sama kuin neuletakissa.

Mallailin sitä useampaankin otteeseen (ja kuvailin) ja mietin sopivaa mallia.

Eilen alkoi kangas muotutua mekoksi.

Malli on aika simppeli. Pyoreä pääntie on huoliteltu alavaralla. Kaava on Suuri käsityö lehdestä 5/2005, malli 18. Helmaosan kaavan tosin otin toisesta mekosta, joten se on hiukan viistottu. Alkupeärisessä mallissa on suorakaiteen muotoinen helmapala.

Ensimmäinen mekko on nyt viimeistelyä vaille valmis. Napit ja napinlävet puuttuvat vielä ja mahdollinen koristenauha helmaan ja kaula-aukon reunaan. Niin ja sitten pitäisi vielä tehdä toinen samanlainen mekko, kun mekoista tykkääviä tyttäriä on kaksi : )


Olen kaavaillut koristenauhaksi joko vaaleaa limeä tai jotain mekon pikkukukkien lilan sävyä. Kumpihan olisi kivempi? Tosin täällä pikkukaupungissa saa kyllä useimmiten tyytyä siihen mitä sattuu olemaan, jos jotain erikoisempaa sävyä yleensä on tarjolla.

Basic check

Sukkien neulomisen lomassa alkoi ompelututtamaan. Napakka perusruutuinen kangas tuli ostettua jo viime kesänä, kun lähellä sijaitseva kangaskauppa lopetti toimintansa. Kesällä ei sitten kuitenkaan tullut vetäydyttyä ompeluluolaan ja niin kangas on saanut muhia ihan rauhassa tähän päivään saakka.

Ostin tämän kankaan ihan tiettyä käyttötarkoitusta varten, ruokapäydän tuolien istuinosien uusiksi päällisiksi. Useinhan kankaita -etenkin loppuunmyynnistä -tulee hamstrattua ilman, että mielessä kirkkaana päilyisi, miten sitä on tarkoitus jalostaa.

Meillä on ruokapöydän tuoleina IKEA:n Aaro-tuoleja. (Ei löydy enää valikoimista, korvaava malli näyttäs olevan Börje). Aarot on oikein napakoita koivupuisia tuoleja, joiden mieltä ilahduttava ominaisuus on niiden päällisten helppo vaihdettavuus. Istuinosat on tosi näppärä ruuvata irti ja päällinen lähtee ihan vetäsemällä irti. Piirsin ihan tuoreeltaan valkoisista irtopäällisitä kaavan ja sen mukaan olen surruutellut sitten uusia lapsiystävällisempiä : ) päällisiä tarpeen mukaan.

Edelliset Laura Ashleyn kankaasta tehdyt päälliset ompelin jouluksi, joten johan oli aikakin vaihtaa kuosia. Ihan kivat tuli. No, ehkä vähän basicit ja yllätyksettömät.

Vähän muhittelin ajatusta aplikoida päällisiin isot sydämet jostain punasävyisestä kukkakankaasta ja kävin äitini kangasvarastoista jo valkkaamassa kasan kangasehdokkaita. Vaan en nyt vielä tehnyt mitään. Kassotaan nyt.

Idean tähän sain Greengaten sivuilta. Nämä seuraavat kuvat on herkkuja heidän katalogistaan. Aikalailla intouduin näistä kuvista.

Yellow like a...

Vastaan Elisan haasteeseen.Kas tässä annos keltaista:


Vanhoja lelujani abouttia neljänkymmenen vuoden takaa. Nukke on Ville.

Kirja on yhä kesken...
Pääsiäisen jäänteitä
Kuivatuskokeilu.
Tämän voisi ehkä jo viedä varastoon.

Lastenhuoneen katossa paistaa aurinko.

Kokeiltiin lasten kanssa kipsimuumien tekoa. Tytöt viimeistelivät muumit maalaamalla.

Tyttären pesupussissa on Puh.

Mau mau.
Lankahylly ompeluluolastani.
Peilikaapin yläpuolelta löytyy keltainen asetelma.

Worktable(s)

Ilun blogissa oli hauska haaste, aiheena kuvan ottaminen omasta työpöydästä niin kuin haluaisit ihmisten sen näkevän ja sitten niin kuin se todellisuudessa on. Tähän haasteeseen tartuin ja sain hyvän syyn siistiä työpöytääni ja raivata vähän ompelunurkkaani.

Eka kuva on työpöydästäni, joka sijaitsee keittiössämme ja jossa tätä kirjoittaessani istun. Myönnetään, siistin vähän paikkaa kuvausta varten. Tälle pöydälle tuppaa aina kertymään kaikenlaista, lehtipinoja, laskuja, kuitteja, lasten leluja ja kaikkea sekalaista krääsää. Vaikka pöydällä pitäisi olla vain minulle tarpeelliset tavarat ja silmänilona lasten kuvat, sievä inspiroiva kangaspino ja esim. värikkäitä siemenpusseja. Kahvikuppi ja hiiri paljastavat, että olen vasuri.

Seuraava kuva on ompeluluolastani, joka on perustettu vanhaan varastoon. Tämä tila on varsinainen UFO. Vanha kylmiö purettiin pari vuotta sitten, jolloin kaksi kapeaa huonetta, varasto ja "apukeittiö" saatiin yhdistettyä. Tila on odotellut jatkoremonttia siitä asti ja ehkä se jonain kauniina päivänä valmistuukin. Sivupöytää hallitsee vanha kivikautinen Berninani, jonka hankin aikanaan köyhänä opiskelijana käytettynä. Vanha taistelukumppani, jolle välillä rähisen, kun en saa sillä enää mallikasta tikkiä aikaiseksi. Uusi ompelukone on ollut toiveissa jo pitkään, mutta pitäisi ensin kunnolla perehtyä uusien ompelukoneiden valikoimiin ja hienouksiin, että voisi tarkentaa oman tarpeensa ja löytää oikean mallin. Juu, olen ollut ompelukoneen uusimisen suhteen saamaton.

Värimaailma on tosi sekamelska ja roinaa on paljon, niin kuin kuva kertoo. Yksi iso haaste ennen remontin aloittamista on, että mihin tämä kaikki roina tilan pintaremontin ajaksi tungetaan?

Toisella sivupöydällä on toinen ajopelini, Pfaffin saumuri, joka sekin on jo yli kymmenen vuotta vanha. Valaistus on huoneessa vähän kyhäämällä rakennettu ja sekin pitäisi remontin yhteydessä miettiä uusiksi. Saumurin langat on kertyneet työpöydän nurkkaan kun kaappeihin ei enää mahdu.

Ja tässä kuvassa sitten se, mitä ei pitäisi näyttää kenellekään. Kangashamsterin kamala kaaos. Tämän pitäisi olla siisti leikkuupöytäni, mutta ajan saatossa yhä suuremman osan pöytätilasta ovat vallanneet kangasvuoret. Sitten tälle pöydälle kiikutetaan aina muualta kodista kaikenlaista sälää, jotka pitäisi varastoida johonkin, koska puolet tilasta toimii varastona. Pöydällä istuskelevat jouluporotkin odottelevat, että keksisin niille jonkun kolon tursuavista varastohyllyistä. Taustalla näkyy myös keskeneräinen seinä, johon ei vielä ole puretun kylmiön tilalle laitettu seinälevyä. Olen päällystänyt seinän erilaisilla sisustus ja inspiskuvilla häivyttääkseni vähän lastulevyn alta paljastuneen seinän apeaa ilmettä.

Koska ompelusoppi on rakennettu varastoon, siinä on vain kaksi pientä ikkunaa katonrajassa. Luonnonvaloa ja maisemaa on niukasti tarjolla. Olis kyllä ihana saada tähän tilaan kunnon ikkuna.Kuten näkyy varastokaappien päällysetkin on täynnä tavaraa, paperinarua, vanhoja karttapalloja, liimausta odottelevaa sälää, maalausta odotteleva kynttilänjalka, joulukoristeita, lasten askarteluja jne. Ikkunan yläpuolella olevalle hyllylle on tungettuna osa lankavarastostani. Voi tätä hamsterin elämää!