Glencullen

Paikallinen entinen lankakauppa myi vielä viime syksynä varaston loppujaan ja onneksi satuin paikalle.  Hyllyssä nökötti viimeset 10  kerää siniharmaata Dropsin Angora-Tweediä. Neuloin samasta langasta tämän takin ja olen kyllä ollut kaikin puolin tyytyväinen lankaan kuin myös takkiin. En voinut vastustaa kiusausta vaan päätin ottaa riskin, että saisin miehelleni 500 g:sta takin tai paidan.

Takkihan siitä valmistui ja niin meni tarkalle, että 10g:n nöttönen jäi lankaa jäljelle.

Sopivaa mallia funtsiessa yritin etsiä simppelia ohjetta ilman lankaa ahmivia palmikoita.  Jared Floodin suosittu Cobblestone paita tuntui justparhaalta,  mutta sitten mies keksikin, että tykkäisi enemmän takista. Ostin ohjeen ja luin läpi ja päätin yrittää muokaa ohjetta takiksi.

Vartalo-osa on neulottu yhtenä kappaleena ja hihat pyörönä. Muistaakseni neuloin hihat puoli milliä paksummilla puikoilla.Ainaoikein neuleisten resorien sijaan tein oman version muutoin neuloin aika lailla ohjeen mukaan.

Kaarrokekin onnistui ihan kivasti ohjetta soveltaen, mutta sitten meni vaikeeksi. Millainen kaulus? Yritin ensin värkätä shaalikaulusta mutta siitä ei tullut kiva. Siihen kypsähti into ja alunperin joululahjaksi ajaeteltu takki sai lepuutella pari kuukautta korin pohjalla. Lopullinen versio on tuollainen pystykauluksen tapainen. Päättelin kauluksen i-cordina, jolloin reunasta tuli siisti ja mukavan napakka. Napitus on ylös saakka. Lopulta valmis takki sai vielä odotella melkein kuukauden ennenkuin sain ostettua sopivat napit.

Mutta lopputulos on kaiken vaivan väärti. Takki on kaikin puolin sopiva ja istuu ihan kivasti. Se on lämmin ja kuitenkin keveä. Tweedlangasta syntyy kaunista neulepintaa ja angora antaa sille ripauksen ylellisyyttä. Lanka on melko joustamatonta neulottavaa ja sainkin niskat mukavasti jumiin tätä neuloessa. Eihän tämä ihan paukkupakkasille valmistunut mutta kyllähän tälle voi olla käyttöä Suomen kesässäkin. Toivottavasti ei sittenkään.

Pattern: Cobblestone by Jared Flood

ravelry

Needles: 4 mm for body and yoke and 4.5 mm for sleeves.

Yarn: Garnstudio Drops Angora-Tweed, 70 % merino, 30 % angora, yardage 490 g!

Jared on nimennyt mallin Dublinilaisen pubin mukaan. No minä nimesin tämän takkiversion Dublinin lähellä sijaitsevan Glencullenin mukaan, jossa sijaitsee suosittu Johnnie Fox's pub. Siellä juhlistimme 6. hääpäiväämme keväällä 2008. Aivan pian on kymmenes hääpäivämme. Matka ja hotelli on varattu mutta en vielä paljasta minne olemme matkalla.

Kind of navy

Viime kesänä iski into virkata ja syntyi idea merihenkisestä halter-neck topista. Päädyin ostamaan langaksi Schachenmayr'n Cataniaa (100% mers. puuvilla), navy-sinistä, punaista ja valkoista. Noh, kyllä se toppikin ajallaan valmistui, mutta en ole siihen tyytyväinen, joten se on nyt purku-uhan alainen.

Koska lankaa jäi topin virkkauksen jälkeen kosolti yli, aloin kehittelemään navy-topille jatkoa. Halusin kuitenkin vähän karata perinteisen navy-tyylin ulkopuolelle ja ostin kolme tehovärikerää lisää Cataniaa.



Malli löytyi Novitan viime kesän mallilehdestä, malli 28. Hiukan jouduin justeeraamaan silmukkamääriä vastaamaan neuletiheyttä, mutta muuten neuloin aika pitkälti mallin mukaan.



Raglankavennusten alkaessa etu- ja takakappaleet ynnä hihat koottiin yhteen ja neulottiin yhtenä kappaleena loppuun.



Kas tässä sitten pusero valmiina. Vähän potuttaa, että tein puserosta hiukan liian lyhyen.

Meriteemaa aasinsiltana käyttäen siirryn toisiin maisemiin, kylläkin meren rannalle. Seuraavat kuvat on otettu viime syksynä Loviisasta,Wanhassa Wara Parempi -tapahtumasta.


Syyskuun 1. päivä valkeni kuulaan kauniina. Yöllä oli ollut jo hallaa, joten aamulla oli hiukan koleaa, mutta päivän edetessä aurinko jaksoi vielä lämmittää. Aamulla satamassa oli tyyntä ja rauhallista.





En ollut koskaan aiemmin käynyt Loviisassa ja kaupunki todella yllätti iloisesti. Ja myös messu-tapahtuma. Päivä meni kuin siivillä tunnelmallisia katuja kulkiessa, idyllisiin pihoihin poiketessa, entisöityihin koteihin kurkistellessa ja antiikki- ja kirpparipöytiä tutkiessa. Ja yrittäessä tallentaessa kameran silmin tunnelmaa.

Bulrushes

Ajattelin tänään kirjoittaa neuleesta, jonka tein ensimmäisenä työnäni, kun vuoden 2006 lopulla päätin yli kymmenen vuoden neulomistauon jälkeen ottaa puikot uudelleen käteen. Koska edellisestä neuleesta oli jo aikaa, päädyin valitsemaan mallin, joka oli minulle tuttu ennestään. Malli on Burdan lehdestä 10/1991. Tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että voisin ehkä yrittää kuvata tai skannata mallineuleen lehdestä ja liittää tähän.

Koska olin tämän mallin toteuttanut jo itselleni puseroksi ja joulukin oli tulossa, innostuin ajatuksesta neuloa pusero miehelleni lahjaksi. Täältä (pieneltä) kotipaikkakunnaltani en kuitenkaan löytänyt mieluista lankaa, mutta onneksi pääsin käymään Helsingissä kuin tilauksesta ja niinpä päädyin käymään ensimmäistä kertaa Menitassa. Halusin satsata vähän parempaan lankaan ja ah, sieltä löytyi suht sopiva määrä Grisnascon topwoolia väriä 887 (~nutria), jota olikin oikein nautinto neuloa. No lankaa oli sitten yksi kerä liian vähän ja puuttuvan kerän sain vasta joulun jälkeen, joten pusero ei sitten ehtinyt joulupukin pakettiin. Mutta valmistui sitten aikanaan ja kovasti on mies paidasta pitänyt. Ja tästä puserosta neuleputki taas alkoi, eikä loppua näy...
Tässä vielä kuva omasta paidastani, joka on ainaskin viisitoista vuotta vanha. Kuvan otin tänään. Lanka on jotain norjalaista konepestävää villaa ja hyvin se on pesua kestänyt.

Täällä Itä-Suomessa oli tänään kaunista.

Foliage and cables

Raitapaidan valmistumisen jälkeen en ole saanut mitään uutta puikoille. Niinpä ajattelin jatkaa jo valmistuneiden töiden tallentamista tänne blogiin. Tämän puseron mallineuleen olen napannut sellaisesta muinoin ilmestyneestä lehdestä kuin Eeva neule 3/86; malli nro 20. Äidilleni tuli tuo lehti 80-luvulla ja silloin teinivuosinani tuli neulottua monta mallia noista lehdistä. Onneksi äitini, joka säästää kaiken, oli tallettanut myös Eeva-neuleet. Sieltähän tämäkin lehti+malli löytyi piharakennuksesta, kun etsin viime talvena inspistä.

Pusero on viime vuoden tekosia. Jälleen kerran olen käyttänyt lankana Novitan Tennesee'tä, väri on beige 621. Tästä puserosta olen pitänyt paljon, se on kesälläkin sopivan vilpoinen pitsineuleen ansiosta. Lisäksi beige väri on mieleinen, vaikkakin sävy on mielestäni enemmän nude kuin beige. Pitäisi varmaan vaihteeksi neuloa, jostain muusta kuin Tennesee'stä, muutoin joku tänne lukemaan eksynyt voi jo näiden tekstien perusteella epäillä minun potevan Tennesee-fiksaatiota.

Noh, on minulla yksi kesäneule ollut pitkään tekeillä Schachenmayerin Catania langoista. Kerran jo purinkin koko tekeleen ja takakappale on nyt uudesta versiosta meneillään. Väreiksi valitsin valkoista, punaista ja navy-sinistä. Mutta sitten rupesikin kutkuttamaan ajatus sekoittaa mukaan soppaan lisää värejä. Jotta homma edistyisi, pitäisi tehdä retki paikalliseen käsityöliikkeeseen ja ostaa pari kerää piristysvärejä. Ehkä turkoosia ja keltaista...

Under the shadow of colours, the colours of shadow

Innostuin ottamaan kuvia neuleesta, joka valmistui vuoden alussa. Näin kuvan palmikkopuserosta Novita-lehden numeron 2/2003 sivulla 7. Artikkeli käsitteli kevätmuotia ja kyseinen kuva esitti Luisa Cerranon suunnittelemaa neuletta. Kuva hiveli silmää sen verran, että innostuin suunnittelemaan neulemallin kuvan pohjalta. Langaksi valitsin jälleen Novitan Tenneseen, koska sitä on pienellä paikkakunnalla helppo saada ja se on lisäksi laatuunsa nähden sangen edullista. Cerranon neule on toteutettu hivenen paksummalla langalla, koska palmikot on tehty kolmella silmukalla. (Selvisi kuvasta suurennuslasin avulla). Minä tein kaikki palmikot neljällä silmukalla enkä silti saanut aivan sellaista pintaa aikaiseksi, josta haaveilin. Mutta muuten puserosta tuli ihan ok. Jos mikään jäi harmittamaan lopputuloksessa, niin se, että hihat ovat hivenen liian pitkät.

Jäällä oli tänään kaunista. Aurinko maalaa kivoja varjoja lumen pinnassa olevista jäljistä.

Tässä vielä otos palmikkopuserosta ylläni. Kaula-aukkoon olen tosi tyytyväinen mutta hihat ovat ylhäältä vähän liian löysät ja olisivat muutenkin voineet olla lyhyemmät.

Rainbow is ready

Sain vihdoin otettua muutaman kuvan viimeviikolla valmistuneesta raitapaidasta, josta viisivuotias tyttäreni totesi: 'Äiti, se on vähän niinku sateenkaari'. Kuvassa helma vähän ärsyttävästi töröttää. Pitää katsoa saanko otettua parempia kuvia.

Paita on neulottu Novitan Tennesee-langoista, jotka on 100 % merseroitua puuvillaa. Lankaa kului alle 600 g, kaikista väreistä (100 g:n keriä) jäi vähän jäljelle. Neuloin 3,5 pyöröpuikoilla. Innoituksena käytin Moda-lehden numeron 1/2006 kansikuvan mallia, joka on neulottu Novitan 7-veljestä jättiraidasta. En halunnut kuitenkaan paitaan resoreita joten neuloin helmaan ja hihansuihin päärmeet, jotka taittuvat nurjalle.

Muutoin olen paitaan oikein tyytyväinen, mutta hihat olisivat voineet olla yhden raidan verran pidemmät. Hihoissa on olkapäillä aavistuksen verran rypytystä ja kaula-aukon jätin aika avaraksi.

Lily begins

Näin se sitten alkaa, bloggaus. Johan tässä menikin puoli vuotta jahkailuun. Aloitin rakkaan neuleharrastuksen uudelleen noin kymmenen vuoden tauon jälkeen ja sen myötä sukelsin myös blogien kiehtovaan maailmaan. Ja ajatus oman blogin aloittamisesta jäi kytemään.

Neulomisen ohella syntyy kätten töitä kolmelle lapselle, itselleni ja kodin somistukseksi myös ompelukoneella. Vähän sellainen keräileväinen luonne olen, lankoja ja kankaita kertyy jatkuvasti. Niiden lisäksi olen vuosia keräillyt kaikkea pientä ja tarpeellista kirppareilta ja huutokaupoista. Matkoilta keräilen muistoksi kiviä ja simpukoita...

Tällä hetkellä työn alla on raidallinen neule, josta puuttuu vielä toinen hiha. Langat löytyivät alelaarista ja niin kova hinku oli aloittaa, että en paljon käyttänyt aikaa suunnittelujahkailuun. Toisin kun yleensä. Jotkut langat ovat vaan niin ihania, että ei vaan pysty päättämään mitä niistä voisi syntyä.