Joulun aikaan

Eilisen hyörinän ja pyörinän, ruokien valmistelun, kattamisen, koristamisen, syömisen, pukkeilun ja lopulta raivaamisen jälkeen on tänään ollut vihdoin aikaa vain olla. Luonto sai kun saikin lumipeitteen jouluaattona ja kun aurinkokin yritti tänään kurkistella niin käytiin vähän ulkoilemassa. Saipahan taas ruokahalun uudelleen heräämään ja ruuanpäälliskahvien ja kakkupalan jälkeen on voinut rauhassa vaan myysäillä, pelata yhdessä lautapelejä, katsoa tellua neuloen ja vaan loikoilla ja selailla lahjakirjoja. Ei hassumpaa.  Rentoa ja Rauhaisaa Joulun Aikaa.

Pimpelipom

Mie taisin hurahtaa näihin. Näitä joulupalleroita on hirmu kiva neuloa. Kolme on nyt valmiina.
Tanhupallo, lintupallo ja lumikukkapallo (ei kuvaa).

Lintupallon kuvio on otettu kirjastosta "kesto"lainaamastani kirjasta (öh, se on miulla lainassa aina nii kauan, kunnes se on pakko viedä takasin). Kirja on Kirjokintaita ja -myssyjä (Eva Maria Leszner).

Tämän tanhupalloksi nimeämäni julekuler'in kuvio on otettu töllöstä. Katsoin  taannoin jotain norjalaista luonto-ohjelmaa ja luontoimmeisellä oli kirjoneulepipo, jossa toistui kuviona tuo tanhuava pari. Äkkiä kapula kouraan ja nauhotus digipoksiin päälle ja siitä sitten pysäytyskuvasta raapustelin mallin ruutupaprulle talteen.

Miulla ei ole sitä virallista julekuler kirjaa, joten olen neuloskellut näitä vähän omasta päästä. Yritän tehdä suht samankokosia ja saada siten kuvion mätsäämään suunnilleen samaan silmukkamäärään.

Käytin kuvioihin luonnonvalkoista teeteen alpakkaa ja punainen on omasta varastosta löytynyttä nimetöntä, pehmeää ja suht löyhäkierteistä villalankaa. Puikot on 3mm:n bambusukkikset.

Mie tein näin: Luo 12 silmukkaa (jätä sen pituinen häntä, että saat sillä lopuksi pääteltyä täyttöaukon.
1. kerros: Jaa neljälle puikolle (Varo ettei puikot puttoo) ja lisää ensimmäisellä kierroksella joka puikolla yksi silmukka neulomalla puikon keskimmäinen silmukka oikein etu- sekä takareunasta = 16 s.
2. kerros: 1o, neulo 2. silmukka oikein etu- ja takareunasta, neulo 3. silmukka oikein etu- ja takareunasta, 1o. Toista kaikilla puikoilla = 24 s
3. kerros: neulo oikein.
4. kerros: 1o , neulo 2. silmukka oikein etu- ja takareunasta, neulo oikein kunnes puikolla jäljellä 2 silmukkaa, neulo puikon toiseksi viimeinen silmukka oikein etu- ja takareunasta, 1o. Toista muilla puikolla = 32s
5. kerros: neulo oikein.
Toista kerroksia 4 ja 5 kunnes sinulla on kuvioon tarvittava määrä silmukoita. Tässä tapauksessa neuloin kunnes silmukoita oli yhteensä 64. Ensimmäisellä kirjoneulekierroksella lisäsin vielä tasaisesti 5 silmukka = 69 s. Kuviossa toistuu 23 s.
Kavennukset tein kuten levennyksetkin joka toisella kerroksella  aina puikon lopussa ja alussa niin, että joka toisella kierroksella kaventuu 8 s.
1. kavennuskerros: 1o, siirrä seuraava silmukka oikealle puikolle neule kolmas silmukka oikein ja vedä oikella puikolla oleva silmukka äsken neulotun silmukan yli = ylivetokavennus. Neulo oikein kunnes kaksi silmukka jäljellä ja neulo kaksi viimeistä silmukka oikein yhteen. Kavenna samoin kaikilla puikolla. Jatka kavennuksia joka toisella kerroksella kunnes jäljellä on 3 s joka puikolla.

Päättele niin että neulo ensin ensimmäinen silmukka ja vedä kaikki loput silmukat tuon ensimmäisen neulotun yli. Vedä silmukka pidemmäksi ja kiristä samalla niin että saat kolme lankaa (yksi iso silmukka ja yksi langanpää), jotka ovat sen pituisia, että saat niistä letittämällä ripustuslenkin. Katkaise langanpäät samanpituiseksi, letitä ja päättele lenkin toinen pää napakasti lopetuskohtaan.

Täytä pallo alapäästä ja päättele aukko kiinni.

Oikein kun innostuu niin alkaa nähdä jo "märkiä" unia joulukuusesta, jonka kaikki koristeet olis neulottuja. Miun on kyllä pakko kiinnostua vaihteeksi ompelemisesta tai muuten tytöt joutuu lähtemään joulujuhlaan ilman hameita : /

Mukavaa joulunodotusta!

Smart accessories

Pipoilu on ollut minulle aina vaikeaa. Olen oikea pipokiukuttelija. Inhoan tiukkoja pipokypäriä, käytän sellaisia vain lenkillä käydessäni. Inhoan myös pipoja, jotka jäävät hölmösti silmälasin sankojen päälle kanittamaan, jos pipon vetää otsalle. Useimmat pipot eivät pysy napakasti paikoillaan niskasta vaan nousevat hiusten mukana ja  lopulta tonottavat hassusti päälaella.

Pipojen neulominen on aina ollut hermoja raastavaa hommaa. Liikaa silmukoita, liian vähän silmukoita, väärä malli, väärä lanka, kavennukset liian aikaisin tai liian myöhään, sovitusta, säätämistä, purkamista, ähinää...Yhtään pipoa en tähän mennessä ole onnistunut neulomaan niin, että olisi tullut kerralla valmista.

Tänä syksynä olen perehtynyt pipon anatomiaan ravelryssä. Käynyt läpi muiden toteuttamia toinen  toistaan kivempia malleja ja lukenut tekijöiden kommentteja ja vinkkejä. Ja lopulta päätin neuloa sen pipon.

Ravelryssa erityisesti ihastusta heräti tämä larisan versio (ravelry-linkki) Brambles-baskerista. Erityisesti tykkään tuosta resoriosuuteen tehdystä modauksesta, jonka ansiosta palmikot jatkuvat suoraan resorista. Langaksi valitsin Sandnesin Smart'tia, jonka okran sävystä tykkään kovasti. Lanka on taattua norgelaista laatukamaa, josta neuloja ja puikot tykkää. Lisäsin valmiin pipon huuhteluveteen hiustenhoitoainetta ja viritin kuivumaan ilmapallon päälle. En halunnut palmikko-osasta liian leveää, joten otin pallon pois ennenkuin pipo oli täysin kuiva.

Pattern: Brambles Beret by Amanda Muscha, Knitty, Deep Fall 2010

Yarn: Sandnes Garn Smart, colour 2025, 100 % wool, 85 g

Needles: 3.5 mm and 4.0 mm

My mods: CO 52 sts -> deal to 4 dpns -> 1. row (RS) : knit every stich from front and back -> 104 sts. Start ribbing.

Pipon kaveriksi neuloin vielä tämän kaulakiepin vai mikälien. Hertsyykkeri, mikä tän lenkiksi neulottavan kaulahuivin virallinen nimi on?

Ohjeena pohjalla on ravelryssa todella suosittu Wurm-pipo. (ravelry linkki) ja erityisesti tämä kaulaan ripustettava versio.

Smartin kaverina käytin varastonperältä löytynyttä villalankaa, joka on sävyltään aavistuksen puhtaampi keltainen.Nurjat kerrokset neuloin smartilla ja oikeat toisella keltaisella, joka tuntuu aavituksen pehmeämmältä ihoa vasten. Mukavaa aivotonta telkkarineuletta. Jälkifiilis: onnistunut ja käyttökelpoinen kaulake.

Pattern: Wurm by katushika (ravelry-linkki)

Yarn: Sandnes Garn Smart, 100 % and some yellow wool from own storage

Needles: 4.0 mm

Tykkään tästä piposta. Se on oikean muotoinen, kokoinen ja värinen ja tykkään sen palmikkomallista hurjasti. Sen uumeniin voi tarvittaessa piilottaa käteväsi koko hiuspehkon. Niin ja, neuloin sen kerralla valmiiksi, kertaakaan ei tarvinnut purkaa. Hurraa! Voisin neuloa toisenkin. Tupsua vielä harkitsen.

...................................................................

Kylläpä lämmitti mieltä edellisen jutun kommentit. Neljän blogivuoden aikana on kertynyt monia mukavia blogituttavuuksia. Mutta ne muutamat ihanat sieltä alkuajoilta ovat kestäneet mukana uskollisesti ja heti valmiina laittamaan kehuja ja kiitosta kommenttilootaan, kun pitkän poissaolon jälkeen taas yritän blogailla järjestelmällisemmin.Huikeeta. Kiitos!

Ja vielä, tadaa, saanko esitellä blogikissa Nöpön. Kuten ehkä olette huomanneet, väkersin itte Nöpön kuvasta tollasen Tervetuloa-kyltin. Kerroin Nöpölle, että se on nyt sitten virallisesti blogikissa ja Nöpö suhtautui heti uuteen tehtävään innolla.  Kun viimeksi muokkasin blogia läppäri sylkyssä niin Nöpö hyppäsi heti oitis avustamaan. Ja Nöpöhän on myös facessa.

Leaving

Tämän talven lumia vielä odotellessa muistelenkin viime talvea. Ja siitä kun pakitetaan vielä puoli vuotta taaksepäin niin päästään siihen, kun pitkän vatvomisen tuloksena neulojan käsi käpäji Karnaluksin lankahyllyssä ja poimi sieltä pussillisen ihanan pehmeitä lankapalleroita ostoskoriin. Puolen vuoden lempeän kotisäilömisen aikana hän silitteli ja nuuhki keräsiä aika-ajoin ja haahuili satunnaisesti ravelryssa katsellen mallia oikeaa.

Hiljalleen kerät kypsyivät neulottaviksi ja neuloja kävi rauhattomaksi. Oikean mallin etsimiseen tuli uutta kiihkeyttä. Kun neuloja näki ensi kerran Leaving'in, hän tajusi heti, että nyt löytyi malli jossa on luonnetta. Sen kauniisti kaartuvat kuviot toistuvat hienostuneesti miehustassa, selässä ja hihoissa. Mallin ostaminen Twist Collective'n kaupasta kävi helposti ja vaivattomasti.

Neulominen oli  neulojalle puhdas nautinto. Alpakan ja silkin suloinen liitto hiveli sormia ja lanka suorastaan lensi puilkoilla. Hyvin kirjoitetun ohjeen mukaan oli vaivatonta ja rentouttavaa neuloa. Kymmenen päivän kiihkeän neulomisen jälkeen neuloja pääsi viimeistelyvaiheeseen. Ommeltavaa oli onneksi vain hihojen kiinnittäminen paikoilleen. Vielä nappilistojen ja pääntien neulominen ja takki oli valmis.

Pattern: Leaving from Anne Hanson (ravelry) (twist collective winter 2010)

Yarn: Austermann Alpaca Silk, color 16 azur, 80 % alpaca  20 % silk, 435 g

Needles: 3.0 mm for ribbing, 3,5 mm for body and sleeves.

Gauge: 20 stst /10 cm with 3.5 mm needles.

Neuloja oli tyytyväinen lopputulokseen, takki oli sopiva, istuva, mukava ja lämmin. Neuloja on pitänyt takkia paljon. Neuloja on edelleen tyytyväinen lopputulokseen. Jos hän viitsisi niin tekisi nappilistat uusiksi, koska ribbineule  vetää vähän liiaksi kasaan.

Neuleen kanssa hän on käyttänyt paljon tätä tunikaa, joka valmistui samoihin aikoihin. Satiini löytyi Eurokankaan palalaarista. Kaava on Suuri Käsityö -lehdestä 10/2010 malli  3 , jota hiukan modailin. Kaularuusuke on jätetty pois ja kapean etuhalkion sijaan on leikattu kunnon  kurkistuaukko ; ) Pääntie ja halkio on huolitelu alavaralla ja  somisteena on vielä nappi. Hihat on leikattu n.3/4 mittaan. Helmakaitaleessa on nappikiinnitys sivussa, jolla ympäryksen voi säätää lanteelle sopivaksi.

........................................

Kävin viime viikolla kaikki kahden viimeisen vuoden valokuvat läpi ja poimin  kaikki valmistuneista töistä löytyvät julkaisukelpoiset (hirn) kuvat omiin kansioihin ja lisäsin linkit tuohon Galleria-luetteloon. Siksi, että tulisi johonkin dokumentoitua valmistuneet neuleet ja ompelukset ja saisin lisäintoa laittaa blogiani pikkuhiljalleen ajan tasalle. Joitakin valmistuneita on jäänyt kuvaamatta ja joistain (tai no, kaikista) voisi ottaa parempia kuvia. Kaikki neuleita ja ompeluksia en varmaan enää takautuvasti postaa. Ihan joitakin vaan fiilispohjalta. Rennolla ranneotteella vaan tästä eteenkinpäin. Kiva jos olet viihtynyt seurassani.

Ihan mahoton neuloosisyksy

Tänä syksynä ei ole tarvinnut inspistä etsiä. Tuntuu että tämä on ollu yhtä loppumatonta neuleputkiloa koko syksy. Kolme neuletakkia itselleni ja yksi tyttärelle ja muutakin pientä ja vähän isompaa.Uutta on pistetty puikoille heti edellisen valmistuttua. Ihan ilolla olen tätä neulehurmosta elänyt puikot suihkien, on niitä ankeempiakin syksyjä tullut elettyä.
Ja varmuuden vuoksi tilasin aika muikeen määrän lisää lankapalleroita, ettei vaan pääse varastotaso laskemaan liian alas : )))

Tämän postauksen neuletakki toimi oikeastaan pään aukaisijana. Tästä piti tulla neuletakki jo muinoin, mutta lopulta se päätyi korin pohjalle lojumaan puolivalmiina. Aina välillä olen kaivanut sen huokaillen esiin, pitäs purkaa- aatoksin vaan eipä se sitten ole edennyt ajatusta pidemmälle.

Tänä syksynä tapahtui. Varoen purin takin vyyhdeille, vyyhdit kastelin lämpimässä vedessä johon lisäsin hiukan hoitoainetta ja kuivasin hellästi. Kuivat vyyhdit kerin käsin pehmeille kerille (Äitini opetti kivan käsinkerimistyylin, jossa keritään peukun ympärille niin, että valmiista kerästä voi aloittaa neulomaan kerän sisältä ja lisäksi kerästä tulee pehmeä.)

Mallin valinnassa vedin varman päälle ja ostin ravelryn kautta Norah Gaughan'n Kingscot- neuletakin  ohjeen, jota olen ihaillut jo pitkään. (enkä lähtenyt yrittämään mitään omaa mallia, jonka onnistumisesta ei aina ole varmuutta)

Pattern: Kingscot from Norah Gaughan (ravelry), (twist-collective winter 2008)
Yarn: Sandnesgarn Alpakka, colour 4955 plum, 100 % alpaca
Needles: 3 mm dbn, 3 mm circular needle for ribbing, 3.5 mm circular needle for body and sleeves.
Gauge: 22 sts/ 10 cm with 3.5 mm needle

Neuletiheys ei ihan täsmännyt ohjeen kanssa, joten tein pientä säätöä silmukkamääriin. Halusin  napakammat resorit ja lisäsin helman pituutta hieman. Neuloin helman yhtenä kappaleena ja hihat pyörönä kainaloihin saakka.

Lanka on ihan puhdas nautinto neuloa ja miehustan mallineule ihanan koukuttava. Hihojen neulominen mukavan rentoa telkkarineuletta, kunhan vaan muisti tehdä levennykset oikeaan kohtaan : )

Lopputulos on tosi mieluinen. Lämmin ja pehmeä. Olen alkanut myös ompelemaan valmistuville neuleille jotain kaveriksi. Tälle neuleelle tein kaveriksi mekon. Ompeluksissa on jo pitkään kukkineet ruusut ja niin tässäkin puuvillakankaassa, jonka nappasin tammiston eurokankaasta keväällä.

Kaavoitus on yhdistelmä kahdesta Suuri Käsityö lehden mekosta: 5/2009 malli13 ja 7/2010 malli 3
Yläosa on vuoritettu. Olis pitänyt vuorittaa helmaosakin. Nyt pitää käyttää puolialushametta ettei helma ota koko ajan kinttuun kiinni.

Punaisesta langasta

Taannoisella lomamatkalle printtasin kaikessa kiiressä netistä Anniksen ohjeen ja langaksi edellisestä valmistuneesta isosta huivista jäljelle jääneen langanlopun luonnonvalkeaa Wetterhoffin Silviaa. Pikainen laskutoimitus kyllä ennusti, että jämäkerä ei aivan riittäisi Annikseen, mutta siinä matkallelähtöähistyksissäni en viksumpaakaa vaihtoehtoa keksinyt. No ei riittänyt ja koska reissu sisälsi autossa istumista, minuun iski aivan hillitön neuloosi ja langanhimo enkä uskonut selviäväni ilman neuletyötä automatkasta ja lentomatkasta kotiin.

Niinpä mies ajoi kiltisti lankakaupan kautta ja sieltä nappasin pahinpaan hätään pari kerää punaista Rowanin Kidsilk Haze'a. Ja eikun uutta puikoille.

Pattern: Annis by Susanna IC

Yarn: Rowan Kidsilk Haze, väri 00650, kaikki kaksi kerää män, lopulta.

Needles: 5 mm rosewood circular needle

Neuloin kerrankin tarkalleen ohjeen mukaan, jolloin toisesta kerästä jäi 10 g tähteeksi. Tosin normaalin päättelyn sijaan valitsin joustavamman version, johon löytyy ohje ainakin täältä(kohta decrease bind off). Tämä tekniikka vie reippaasti enemmän lankaa kuin normaali yliveto-päättely.

Käytiin ihan vartavasten ottamassa kuvatkin läheisessä rannassa. Kuvia pitää ottaa paljon, kun en kuulemma malta olla kunnolla paikallani tai sitten pölötän koko ajan jotain. Niinpä minulla on usein valokuvissa suu auki. Tähän sarjaan sain kuitenkin yhden, jossa näyttäs olevan suu supussa, ettei tarvinnut koko pärstää rajata pois.

Ehdin jopa käyttää huivia yhdessä tilaisuudessa ja totesin että huivi saisi kyllä olla himppasen korkeampi. Niinpä purin päättelykerroksen ja neuloin sileää oikeaa koko huivin leveydelle lopulla 10 g:lla. Sain mukavat n. 8 cm lisää korkeutta lisää huiviin. Nyt se on oikein kiva, lämmin, sopiva, pehmeä, keveä ja väristäkin tykkään hirmuisesti.

Neiti kesäheinä

Vihdoinkin eilen taivas antoi sadetta. Sain pitkästä aikaa ompeluvireen päälle. Ompeluhuoneessa on kyllä vieläkin hellekelien ansiosta varsin lämmintä touhuta mutta pistin tuulettimen töhisemään ja radion viihdyttämään ja niin kului päivä rattoisasti ommellen.

Uusi leninki oli neidille mieleen ja olin kerrankin sen verran ajan hermolla, että älysin tarttua kameraan ja ottaa niitä kuvia ihan  tuoreeltaan. ( itseasiassa kirjoitin tämän postauksen jo eilen, mutta koska olen ollut niin laiska postailemaan niin menikin sitten jonkun aikaa tapellessa tämän blogin kanssa ennenkuin keksin miksi bloggeri ei suostu julkaisemaan tekstiäni. Innostuin sitten lopulta vähän muutenkin uudistamaan ulkoasua. Jospa tästä alkaisi uusi kukkea bloggauskausi. Valmistuneista töistä kun ei ole puutetta, en vaan ole saanut niitä tänne talteen.)



Mekon alaosaksi on käytetty hyväkuntoinen kirpparilöytö: intianpuuvillainen aikuisen salsahame, josta on nipsastu leveydestä sen verran pois, että sen sai istutettua yläosaan sopivaksi. Pituus oli sellaisenaan hyvä. Lopputulos on kivasti lähes maksi.

Yläosan kaava on Suuri käsityö lehden 10/2009 malli 13 (pallohelmamekko), jota olen kyllä modannut aika rankasti. Yläosan kangas on kierrätysmatskua sekin, satiinimaista tekokuitua, jossa kiva kohokuvio. Yläosa on vuorattu ohuella puuvillalla, jolloin se huolitellumman näköinen ja miellyttävämpi ihoa vasten.

Somisteeksi valitsin nappikokoelmistani kivoja nappeja ja helmiä ja innostuimpa vielä vähän kirjomaan ketjupistokiemuroita vyötärönauhan koristeeksi.

Ostin viime syksynä Tampereen käsityömessuilta tytöille tuliaisiksi hauskat pannat ja sehän sopikin ihan loistavasti mekon kanssa. (Virolaisen valmistajan kotisivu näyttää olevan rempassa, mutta täältä löytyy kuvia hurmaavista ruusuasusteista ja -koruista)

Nuorempi neiti on tässä sitä mieltä, että hänelle tehdään sitten samanlainen mekko. Lilan sävyihin mieltynyt kuopus haluaa mekon lempivärinsä sävyissä, joten ei muuta kun suunnittelemaan.

Varaslähtö kesään

Tänä keväänä hääpäivä vei alppien tuolle puolen, jossa meitä helli aurinko lämmöllään. Keväinen Pohjois-Italia tarjosi jo vehreää kukkaloistoa ja oikeastaan iloa kaikille aisteille ja olikin oikein täydellinen miljöö muutaman päivän irtiottoon harmaasta Suomesta, jossa vielä tuolloin oli järvet jäässä.


Pellavahääpäivään varustauduin uudella pellavamekolla. (Miehellä oli pellavahousut tietty).


Kangas on 100 % pellavaa (Arthur Sanderson&Sons "Peveril").

Mekon kaava on muokattu virolaisesta Käsitöö -lehden talvi 2009 mallista Kaksiosainen iltapuku s.10-11. (Mallin suunnittelija Eve Oro). Muotolaskosten sijaan leikkasin erilliset etu- ja etusivukappaleet, samoin taka- ja takasivukappaleet.

Tässä Bellagion kapoisella kujalla otetussa kuvassa näkyy hauska leikkaus mekon selkäpuolella.


Teimme pienen päiväretken Como-järvelle, johon pääsi Bergamosta edullisesti ja vaivattomasti junalla. Verranan kylästä teimme pienen laivamatkan viehkoon Bellagioon, joka jo kuhisi turisteja.








Vehreyttä tursui joka paikasta.

Pikkukuppilan pöytiinkin oli upotettu kukkapenkit. L'Art Caffe, Piazza Pontida.


Bergamon vanhakaupunki sijaitsee muurien ympäröimällä kukkulalla. Alhaalla levittäytyy kaupungin uudempi osa.



Iltakävelyllä Via delle Mura'lla


Vanha kaupunki tarjosi myös silmänruokaa näyteikkunoiden muodossa. Puput olivat munineet lastevaateliikkeen ikkunaan.

Pizzoissa oli rrreilusti täytettä. Onneksi kuvassa hiukset peittävät suupielestä valuvan kuolan : )

Kaupungin valot.



Vanhan kaupungin piazzan laidassa sijaitsevan Palazzo della Ragionen kaarien kauneutta. Takana pilkottaa Cappella Colleoni ja Duomo.



Torstai-iltana hiljennyimme kiirastorstain messussa. Messa Nella Cena del Signore.




Kukkulalle vei monta vehreää reittiä.






Aamuisin kävelimme parisataa metriä majapaikastamme Via San't Alessandroa pitkin vanhaan kaupunkiin.



Porta San Giacomo, yksi neljästä portista vanhaan kaupunkiin, aamuauringon valossa.




Hame on ommeltu napakasta puuvillakankaasta. (Arthur Sanderson & Sons "Moonflower"). Hameessa on edessä ja takana kahdet vastalaskokset ja lisäksi sivusaumahalkiot.
Malli on Suuri käsityö lehdestä 11/1999 model 24. Vyötärökaitaleen sijaan tein kaavan ja ompelin vyötäröalavaran. Hameen yläosa on vuoritettu sivuhalkioihin saakka.


Meillä oli majapaikkana bed & breakfast -tyyppinen huoneisto vanhan talon ylimmässä kerroksessa. Makkarista avautui näkymä puutarhaan jossa ainakin lumipalloheisi ja ruusut kukkivat. Ja käki kukkui hillittömästi joka yö.

Näkymä kapoiselle tielle makkarin ikkunasta.

Mammalla on tässä alla päällään kevyt pikkukukallisesta puuvillasta ommeltu kietaisumekko.

Mekko on Suuri käsityölehden 5/2008 malli 2.


Kokkasimme myös itse. Insalata con fragole fresco e basilico e pomodoro datterino...


Tuorepastaa, tuoretta parsaa ja voisulaa, oliivifoccacciaa, ricottaa.... Juomana viileä puolikuiva Vino Rosatto.

Läpitalon huoneistostamme avautui keittiön pöydän äärestä aivan mahtavat näkymät.

Lopulta oli palattava alppien yli kotiin.


Koska tämä on neuleblogi - alunperin ainakin - mainitsen ostaneeni Bergamon vanhasta kaupungista pienestä käsityötarvikeliikkeestä pari pulleaa kerää lampaanvillaa. Herttainen myyjä, joka ei osannut lainkaan englantia selitti meille tai lähinnä miehelleni, joka taitaa italiaa auttavasti, että lanka on paikallisista lampaista ja naturale eli värjäämätöntä ja ilmeisesti muutenkin aika luomua. Kerissä on ihana muheva lampaan tuoksu : )