Tere

Aurinkoinen tervehdys Tallinnasta. Olen täällä miehen kanssa viettämässä villahääpäivää (seittemäs vuosi) ja teemahan on sitämyöten selvä. Lankaa on tullut osteltua ja muutakin tykötarvetta. Kuitenkin ihan hillitysti, vaikka on autokin matkassa.

Nyt löytyi se Karnaluksikin, kun viime kesänä jäi käymättä. Melkein meinasi nytkin usko loppua viime metreillä. Omalla autolla K.A. Hermanni 1 (osoite) on lievästi sanottuna vaikeasti saavutettavissa. Kyllä sen kadun näkee autonikkunasta, että tuollahan se on, mutta sinne päästäkseen kysytään todella hermoja. Tartu mnt'ltä ei voi kääntyä vasemmalle K.A.Hermannille (johon navigaattori neuvoo), joka on lisäksi yksisuuntainen katu, vaan pitää ajaa reippaasti ohi ja kääntyä vasemmalle ekasta mahdollisesta risteyksestä ja sitten suunnistaa yksisuuntaisten pikkukatujen viidakossa suurinpiirtein suuntavaistoon luottaen (onneksi miehellä oli, miulta hävis heti : ). Lisäksi itse kauppa on aika vaikea löytää. Se sijaitsee neuvostoaikaisen ruman tiilirakennuksen toisessa kerroksessa, suorastaan piilossa. Alakerroksessa on iso biljardisali. Rappukäytävään johtavalla ovella pieni tarra, jossa lukee Karnaluks. Toiseen kerrokseen kavutaan elämää nähnyttä rappukäytävää pitkin. Kauppaan ei niin vaan kävellä sisään, lukossa olevalla harmaalla varastonovella pitää soittaa summeria päästäkseen sisään. Kauppaan pääsee myös talon toiselta puolelta. Jätettiin auto Laulupeo-kadun varteen ja käveltiin sisäpihan läpi vasemmanpuoleiselle takaovelle, josta pääsee samaan rappukäytävään.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka, kuitenkin. Lankoja osasin odottaa, suurin yllätys oli ompelutarvikkeiden laaja valikoima. Nettisivu antaa vain kalpean aavistuksen tavaran määrästä. Ostin vain nappeja (lankojen lisäksi). Pitää seuravalle kerralle laatia ostoslista ompelutarvikkeista : ) Ompelutarvikkeiden hinnat ovat todella edulliset suomalaiseen riistohinnoitteluun verrattuna.

En ole koskaan aiemmin tavannut ketään toista neulebloggaajaa livenä. Meninkin ensin ihan hämilleni, kun tunnistin Karnaluksissa Pikku Kätöset -blogin, Karoliinan. Keräsin ensin vähän rohkeutta lankahyllyn välissä ja menin sitten moikkaamaan. Mukava sattuma ja olipa hauska tavata.

Tuli käytyä katsastamassa myös pieni kiva lankaliike Veimevakk Järve keskuksessa. Valikoimassa varsin runsaasti Rowanin lankoja ja paaaljon muitakin ihanuuksia. Lankapalleroiden lisäksi mukaan tarttui tämä ihana kirja.


Kolmas kohde oli pieni lankakauppa, joka sijaitsee varsin vilkasliikenteisessa paikassa, vanhassa puutalossa elokuvateatteri Kosmoksen vastapäätä. Yhteystiedot Pullover-nettikaupan sivuilla. En tiedä onko kaupalla muuta nimeä kun oven päällä lukeva Löngad, mutta sehän kertoo oleellisen. Kaupan myyjä on oikein mukava ja puhuu sujuvaa suomea. Hiukan pienempi valikoima kun Veimevakk'assa. Laadukkaita lankoja kuitenkin valinnanvaikeuteen saakka, esmes Noroja.
Ohjelmassa on toki (miehen iloksi) ollut muutakin kuin lankakauppoja, Tallinnan tunnelma ei petä. Raekoja Platskin heräsi torstai-iltana talviunestaan, kun aukiota reunustavien ravintoloitten ulkoilmakalusteet ja terassit viritettiin auringon lämpöä lupaavaa viikonloppua varten. Perjantaina tupa olikin täysi, kun ulkoilmat täyttyivät olutta ryystävistä turisteista. Tunnelmallisilla pikkukujilla oli vielä sopivan rauhallista ja turisteja varsin hillitysti liikenteessä. Ruoho vihersi ja puistoon oli istutettu herttaisia orvokkeja. Muurin reunassa tuulelta suojassa oli jo kevään ensimmäinen voikukkakin auennut täyteen kukkaan.
Tämäkin päivä näyttää valkenevan aurinkoisena, joten päätän raporttini tähän täältä Tallinnasta ja siirryn nauttimaan viimeisestä hääpäivämatkapäivästä mieheni seurassa.

Kiitos kaikille ihanista kommenteista Aeolian huiville. Niitä oli niiin mukava lukea. Ja kiitos myös tunnustuksista, joita olen saanut Annikaiselta ja Helinältä. Palaan niihin myöhemmin.

I visited library

Joulukin jo lähestyy hiipien ja vielä olisi aikaa valmistaa jotain joululahjoja itse. Niinpä käväisin katsastamassa kirjaston neuleaiheiset kirjat läpi, toiveena löytää vinkkiä joululahjoihin. Ja kerrankin löytyi ihan kivoja kirjoja. Iloinen yllätys se oli, koska kirjastojen nykyisillä määrärahoilla ei kovin paljon neulekirjoja vuodessa ostella tällaisella pikkupaikkakunnalla. Ja silloin ne vähätkin tuoreemmat kirjat ovat useimmiten lainassa.

Stine Hoelgaard Johansen'in neulekirjat Hurmaavat huivit ja Suloiset sukat eivät ole aivan uutuuksia (suomeksi julkaistu 2007) , joten voivat ollakin jo monelle tuttuja.

Etenkin sukkakirjassa oli aivan ihania malleja:



Kuten myös huivikirjassa:


Lisäksi mukaan tarttui Anna Zilboorg'in Magnificent Mittens. Kirja on täynnä toinen toistaan upeampia kirjoneulelapasia upean rohkeissa väreissä. Alkoi kyllä tätä selatessa tehdä mieli alkaa neulomaan kirjoneulelapasia
Kyllähän näistä kirjoista löytyi joululahjavinkkejä vaikka muille jakaa. Se on sitten toinen juttu mitä kaikista tuo-ois-kiva-tehdä-malleista oikeasti pääsee toteutukseen saakka.

Leikkiä langoilla

Kävin tänään kirjakaupassa ja tavaksi on tullut aina kurvata kaupassa harrastekirjojen hyllyn kautta, vaikka sitten olisin ostamassa kirjekuoria.

Aika harvoin on käteen sattunut mitään todella kiintoisaa. Tänään silmä osui minulle uuteen kirjaan, joka teki niin suuren vaikutuksen, että katsoin sen olevan ihan postauksen arvoinen.

Kirja on tanskalaisen suunnittelijan Tine Solheimin suomeksi käännetty kirja Leikkiä langoilla. Kirja on visuaalisesti aivan mielettömän upea ja täynnä huikeita mielikuvituksellisia malleja. Ihania naisellisia ja rohkeita kesämekkoja, dramaattisia juhla-asuja, upeita palmikkoneuleita, asusteita. Kannattaa käydä vilkaisemassa kirjan esittely kera ihanien kuvien Tinen omilta nettisivuilta.

Kirja on aika paksu ja malleja on tosi paljon. Sekä neulomalla että virkkaamalla toteutettuja. Kirjan esittelyssä on kuvia vain muutamista. Lopussa tietty ohjeet kaikkiin malleihin.

Minä ainakin inspiroiduin.

Pikaisella googlauksella selvisi, että kirjan nettihinta on alimmillaan 31 € ja rapiat (+ toimituskulut), Infon hinta oli yli neljäkymppiä. Jos vaikka toivois tätä joulupukilta...

Sunday doings

Aamulla kävin vanhempieni luona päästämässä kissan sisälle. Villi-kissa vanhapoikaa 15 v ei enää raahata kesämökille mukaan, joten tarvittaessa meidän perhe pitää huolta siitä, että Villi pääsee yöjuoksun jälkeen sisälle syömään ja nukkumaan. Villi on nimensä mukaisesti kulkenut aina omia polkujaan (vaikka onkin leikattu jo nuorena) eikä ole koskaan oppinut kaupunkilaiskissaksi so. kulkemaan valjaissa saati sopeutumaan sisäkissaksi. Villi on alunperin minun kissa, mutta muutti vanhempieni luokse, kun meidän tytöt syntyivät ja väsyimme risaisten öitten aikaan palvelemaan herra kissaa hänen ravatessaan aamuyöllä ulos ja sisään. Lisäksi meillä ollaan aika allergisia.

Otin kameran mukaan ja ajattelin, että saan näpättyä muutaman kivan kuvan Villistä, vaan johan osoittautui haasteeksi. Herra kissanen oli niin innoissaan jälleennäkemisestä, että kiehnäsi ihan villinä peräkärryn alla. Yritin siinä sitten räpsytellä kameraa ja sitten tapahtui se perinteinen, kamerasta loppui patterit. No jotain sain kuitenkin tallennettua.


Viime päivät on oltu melko totaalisesti pihalla. Isolla pihallamme ei työt lopu koskaan ja näin toukokuussa on vauhdikkainta. Vielä ei näy kovin paljon kukkia, joten nämä pienet siniset kaihon kukat, joiden väri on minusta aivan hurmaava, saavat loistaa aivan yksin etupihalla. Tulppaanitkin ovat vielä kainosti nupussaan.


Meidän pihasta saa raparperikiisselin aineksia odotella vielä tovin.


Eilen me aikuiset touhusimme pihahommia ihan otsa hiessä ja lapset kirmasivat mukana. Flunssainen olokaan ei laannuttanut intoa. Tänään koivuallergian ja perinteisen nuhakuumeen yhdistelmä on pakottanut keventämään tahtia. Tytötkin on kuumeisina lepäilleet koko päivän sisällä.

Perinteiset käsityöt on jääneet tosi vähiin viime päivinä. Tänään sentään sain aikaiseksi tehdä pienen korjausompeluhomman. Ostin molemmille tytöille kesämekot tuliaisiksi Dublinista. Vanhemmalle tyttärelle ostin kokoa liian pienen mekon, koska vaaleanpunaista mekkoa ei enää ollut isompana. Mekko on yläosaltaan ihan sopiva, koska tytär on aika hoikka, mutta helma kaipasi lisää mittaa. Purin helmasta yhden laskoksen ja helmapäärmeen ja lisäsin helmaan kaitaleen sointuvaa pienikukallista kangasta, jonka kävin kissanhoitoreissulla äitini tilkkukokoelmista penkomassa.


Tässä vielä nuorimmaisen mekko. Mekot ovat Penneys'ltä ja hinnaltaan varsin kohtuullisia, 10 € kpl.


Neulomisista ei ole häävisti kerrottavaa. Eilen sain vihdoin neulottua kesken jääneen sukan loppuun. Mitään uutta en ole saanut puikoille.

Nämä neulekirjat tarttuivat reissulta mukaan. Sain ne mieheltäni hääpäivälahjaksi. Meillähän oli sokerihäät (6v) ja nämä kirjathan on ihan neulojan karkkia. Olo oli siellä neulekirjahyllyllä kuin karkkikaupassa, ihan posket punehtuivat innosta. Kirjat ovat ihan pullollaan mielenkiintoisia malleja mutta mikään niistä ei ole vielä selkeästi huudellut puikoille pääsyä. Vaatii muhittelua nämä.

Makeuden huipuksi sain vielä nämä punaiset kengät lahjaksi mieheltäni.

This is my Ireland

Some red flowers in St. Stephen's Green, which is a well-kept garden in the middle of Dublin City. The white ones are hyacints. In Ireland even a door of church can be red.

My door collection.

There are plenty of buildings built of tiles.

There were still trees without leaves.

Powerscourt. We went there by bus. The route took over one hour.

Some lovely greens in Powerscourt. My husband chose the passionfruit pie. I would have chosen a new silk skirt, but it was a bit too valuable for me with the price of 149 €. The skirt is from Avoca.Some pictures from Powerscourt gardens and some nice furniture from Powerscourt and from Laura Ashley.

Turquise titbits.



We went by train to Blackrock just to find some yarn for me. The shop is This is Knit. I didn't buy any but I found some nice knitbooks, which I bought. Actually, it was very difficult to choose the books, because there were so many lovely ones. I found the yarns quite expensive there.
Clouds above Ireland, stones on the cost and sea in Killiney. The whole journey was just lovely!