Tere

Aurinkoinen tervehdys Tallinnasta. Olen täällä miehen kanssa viettämässä villahääpäivää (seittemäs vuosi) ja teemahan on sitämyöten selvä. Lankaa on tullut osteltua ja muutakin tykötarvetta. Kuitenkin ihan hillitysti, vaikka on autokin matkassa.

Nyt löytyi se Karnaluksikin, kun viime kesänä jäi käymättä. Melkein meinasi nytkin usko loppua viime metreillä. Omalla autolla K.A. Hermanni 1 (osoite) on lievästi sanottuna vaikeasti saavutettavissa. Kyllä sen kadun näkee autonikkunasta, että tuollahan se on, mutta sinne päästäkseen kysytään todella hermoja. Tartu mnt'ltä ei voi kääntyä vasemmalle K.A.Hermannille (johon navigaattori neuvoo), joka on lisäksi yksisuuntainen katu, vaan pitää ajaa reippaasti ohi ja kääntyä vasemmalle ekasta mahdollisesta risteyksestä ja sitten suunnistaa yksisuuntaisten pikkukatujen viidakossa suurinpiirtein suuntavaistoon luottaen (onneksi miehellä oli, miulta hävis heti : ). Lisäksi itse kauppa on aika vaikea löytää. Se sijaitsee neuvostoaikaisen ruman tiilirakennuksen toisessa kerroksessa, suorastaan piilossa. Alakerroksessa on iso biljardisali. Rappukäytävään johtavalla ovella pieni tarra, jossa lukee Karnaluks. Toiseen kerrokseen kavutaan elämää nähnyttä rappukäytävää pitkin. Kauppaan ei niin vaan kävellä sisään, lukossa olevalla harmaalla varastonovella pitää soittaa summeria päästäkseen sisään. Kauppaan pääsee myös talon toiselta puolelta. Jätettiin auto Laulupeo-kadun varteen ja käveltiin sisäpihan läpi vasemmanpuoleiselle takaovelle, josta pääsee samaan rappukäytävään.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka, kuitenkin. Lankoja osasin odottaa, suurin yllätys oli ompelutarvikkeiden laaja valikoima. Nettisivu antaa vain kalpean aavistuksen tavaran määrästä. Ostin vain nappeja (lankojen lisäksi). Pitää seuravalle kerralle laatia ostoslista ompelutarvikkeista : ) Ompelutarvikkeiden hinnat ovat todella edulliset suomalaiseen riistohinnoitteluun verrattuna.

En ole koskaan aiemmin tavannut ketään toista neulebloggaajaa livenä. Meninkin ensin ihan hämilleni, kun tunnistin Karnaluksissa Pikku Kätöset -blogin, Karoliinan. Keräsin ensin vähän rohkeutta lankahyllyn välissä ja menin sitten moikkaamaan. Mukava sattuma ja olipa hauska tavata.

Tuli käytyä katsastamassa myös pieni kiva lankaliike Veimevakk Järve keskuksessa. Valikoimassa varsin runsaasti Rowanin lankoja ja paaaljon muitakin ihanuuksia. Lankapalleroiden lisäksi mukaan tarttui tämä ihana kirja.


Kolmas kohde oli pieni lankakauppa, joka sijaitsee varsin vilkasliikenteisessa paikassa, vanhassa puutalossa elokuvateatteri Kosmoksen vastapäätä. Yhteystiedot Pullover-nettikaupan sivuilla. En tiedä onko kaupalla muuta nimeä kun oven päällä lukeva Löngad, mutta sehän kertoo oleellisen. Kaupan myyjä on oikein mukava ja puhuu sujuvaa suomea. Hiukan pienempi valikoima kun Veimevakk'assa. Laadukkaita lankoja kuitenkin valinnanvaikeuteen saakka, esmes Noroja.
Ohjelmassa on toki (miehen iloksi) ollut muutakin kuin lankakauppoja, Tallinnan tunnelma ei petä. Raekoja Platskin heräsi torstai-iltana talviunestaan, kun aukiota reunustavien ravintoloitten ulkoilmakalusteet ja terassit viritettiin auringon lämpöä lupaavaa viikonloppua varten. Perjantaina tupa olikin täysi, kun ulkoilmat täyttyivät olutta ryystävistä turisteista. Tunnelmallisilla pikkukujilla oli vielä sopivan rauhallista ja turisteja varsin hillitysti liikenteessä. Ruoho vihersi ja puistoon oli istutettu herttaisia orvokkeja. Muurin reunassa tuulelta suojassa oli jo kevään ensimmäinen voikukkakin auennut täyteen kukkaan.
Tämäkin päivä näyttää valkenevan aurinkoisena, joten päätän raporttini tähän täältä Tallinnasta ja siirryn nauttimaan viimeisestä hääpäivämatkapäivästä mieheni seurassa.

Kiitos kaikille ihanista kommenteista Aeolian huiville. Niitä oli niiin mukava lukea. Ja kiitos myös tunnustuksista, joita olen saanut Annikaiselta ja Helinältä. Palaan niihin myöhemmin.