Aeolian shawl

Kun sain edellisessä postauksessa esittelemäni huivilangan kerittyä tiesin heti, että haluan neuloa niistä Aeolian huivin. Malli on vaan niin mieluinen. Toistuva kuvo jää hyvin päähän ja on tosi joutuisa neuloa. Ainut hidaste on nyppyrivit, tai oikeasti niiden nurjan puolen kerros, jossa nypyn silmukat neulotaan nurin yhteen.


Tämä on jo toinen Aeolian'i. Neuloin ensimmäisen mustasta alpakasta ja lanka loppui viimeisillä kierroksilla. Nyt on lankaa hankittu lisää, mutta jotenkin se mustan neulominen ei ole napannut, vaan värikkäämmät neuleet ovat kiilanneet ohi.


Malli: Aeolian huivi uusimmasta Knittystä.

Lanka: omin kätösin kyökissä elintarvikeväreillä värjätty ohut kierrätysvillalanka, menekki 151 g eli tasan kaik män minkä värjäsin.

Puikot: bambuiset pyöröt 3.5 mm

Huivin siivet kiertyvät hiukan ylospäin, joten ihan tarkkaa leveyttä on vaikea mitata mutta sain mitattua kärkiväliksi noin172 cm ja korkeutta 80 cm.

Tämä taitaa jäädä omaan käyttöön, kun olen niin tykästynyt väriin.
Pattern: Aeolian from Knitty

Yarn: handpainted yarn by myself, I used all 151 g

Needles: 3.5 mm

Size: 172 x 80 cm

Huivin ohjeessa varoitetaan, että viimeisen mallikuvion langanmenekki on jopa yli puolet koko huivin langanmenekistä. Yritin passata varman päälle ja jätin mielestäni riittävästi lankaa viimeiseen mallikuvioon. Lanka meni kuitenkin niin tarkalle, että jouduin purkamaan samasta langasta neulotun mallitilkun, saadakseni huivin pääteltyä. Tämä viimeinen päättelyyn tarvittu langanpätkä on kyllä samanväristä kuin muun huivin lanka, mutta siinä on ihan pieniä kirkkaanvihreitä värjäysroiskeita, jotka näkyvät kyllä jos oikein läheltä toisen siiven kärkeä tarkastelee.


Tämä huivimalli oli minulle ainakin todella addiktoiva, neuloin tämän kolmessa päivässä, ihan vimmalla. Nuorin lapsista oli vatsataudissa ja siinä jäi aikaa neuloakin, kun katsottiin yhdessä lasten ohjelmia digiboksilta ja dvd-elokuvia. (Oli jo toinen lasten vatsatauti tänä talvena jonka onnistuin ohittamaan, kop kop).


Viime viikonloppuna pyörittelin paria sitruunaa miettien mitähän niistä tekisin ja päädyin etsimään netistä ohjetta sitruunamarenkipiirakkaan, kun en löytänyt vanhaa paperiversiota mistään. Ohje löytyi kinuskikissan sivuilta. Olipahan ihana blogilöytö. En ole aiemmin paljon ruoka/leivontablogeja seuraillut, mutta tämän blogin pistin heti seurantaan.

Niin, ja piirakka on tosi nam. Mieskin sanoi, että tätä olis kiva syödä toistekin. Ja otti toisenkin palan.