Tweed so sweet

Nykyisin on keskimäärin yksi ilta viikossa sateeton ja se sattui olemaan eilen. Niinpä pyysin miestä kuvaajaksi ja ajettiin rantaan kuvaamaan, koska omalle pihalle ei enää aurinko paistanut. No pilvessä se aurinko sitten pysytteli rannassakin, mutta antoi kuitenkin aika hyvän kuvausvalon.

Tweedneuletakki, jonka tekoprosessia olen kerran ja toisenkin kuvannut, on vihdoin valmis.

Malli: oma suunnitelma

Lankana: Garnstudio's Angora-Tweed, (30% angora, 70% merino), kulutus n. 510 g

Puikot: 4 mm

Nämä langat eivät (poikkeuksellisesti)ehtineet kauaa kaapissa marinoitumaan. Hamstrasin ne heinäkuussa loppuunmyynnistä ja ajatus pidemmästä neuletakista alkoi pian muhimaan päässä. Aika kauan tuhersin suunnittelun kanssa ennen kuin alkoi syntyä mieleistä kuviota. Halusin takista hyvin kevyesti a-linjaisen. Mallin kaavaan otin vanhasta valmisvaatteesta. Hihat on malliltaan aika suorat, kyynärpään jälkeen molempiin reunoihin on lisätty tasavälein 5 silmukkaa. Palmikon malli löytyi vanhasta 90-luvun Burdasta (Miss B, Burda kevät 1991).

Palmikkojen välinen sileäneuleraita muuttuu 2 o 2n joustimeksi rinnan alapuolella. Sama juttu hihassa samalla korkeudella. Lisäksi keskietureunan nyppyrivi muuttuu joustimeksi. Samassa kohdin loin etureunoihin 5 silmukkaa, jotta sain kauluksesta riittävän leveän. Nappilistat on neulottu jälkikäteen poimimalla kaulusta varten luodut silmukat puikoille ja neulomalla helmaan ulottuva helmineulekaitale.

Mallin suunnitteluun olen varmaan saanut vaikutteita monestakin lähteestä. Mitään tiettyä mallia/malleja en kuitenkaan esikuvaksi osaa nimetä. Ehkä voisin kuitenkin mainita tämän kauniin takin innoittajana, vaikka se ei kovin paljon omaani muistutakaan.

Koska lankaa oli riittävästi ja jäi ylikin, niin harkitsin hupun neulomista mutta pitäydyin sitten kuitenkin reiluun kaulukseen, johon ratkaisuun olen kyllä nyt tyytyväinen.


Taskujen sijoittaminen oikealle korkeudelle aiheutti hiukan päänvaivaa, mutta lopulta ne asettuivat aivan kohdilleen. Olen jo testannut taskuja avaimilla ja kännykällä.




Kuten jo aiemmin kirjoittelin, lanka ei ollut ehkä miellyttävintä neulottavaa, vähän tahmean oloista ja karkeahkoa. Angoraisuus tuli esille vasta kun kastelin ja pingotin valmiit kappaleet. Kastelun myötä koko takki muuttui pehmeämmäksi. Lankaa kului vain reilu 500 g ja sen myötä lopputulos on mukavan kevyt.

Nappikauppaan marssiessa mielessä oli ajatus tumman puun värisistä napeista. Mutta nämä aikasen tismalleen lankaan sointuvat napit veivät kuitenkin voiton.

Syksyiset ilmat ovat jo olleet otolliset tälle neuleelle ja ennusteen mukaan tämä takki ei jouda kaapissa muhimaan. Olenkin jo ottanut tämän täysillä käyttöön ja todennut sen toimivan kivasti pyöräillessäkin.