Pipoilua vol. 3

Mieskin aina välillä esittää varovaisia toiveita uusista neuleista. Yritän toteuttaa toiveita parhaani mukaan. Sukat on ihan helppo nakki ja sopivan villapaidankin olen onnistunut neulomaan. Pitäs kyl vihdoin neuloa villapaita numero 2, kun eka tapaus on ollut aika kovassa käytössä. Melkein valmiin neuletakin kaulus on yhä kesken. Neuloin sitä eilen illalla sen verran, että varmistuin asiasta: purkuun menee. Mut nyt piti kirjottaa piposta. Kas, sopiva pipon neulominen Miehelle on ollut haastellinen juttu.

Olen neulonut Miehelle ravelyssä supersuositun Jacques Cousteau -pipon jo kahdesti. Ekan neuloin villasekoitelangasta, mikä ei osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi. Urheasti sitä on kuitenkin käytetty, vaikkei se nappiin mennyt. Viime syksynä tuli sitten toiveita uudesta piposta ja kun kohdalle sattui sopivasti oikein ihanaa lankaa niin tein sitten sen toisen Cousteaun (ravelryssa). Sandnes Garnin Alfassa on villan kaverina mohairia ja ajattelin, että siitäpäs tulee sitten oikein lämmin pipo. Ihan kelpo pipo tuli.

Noh, sitten alkoi vielä tulla pieniä vihjailuja, että josko vielä saisi uuden pipon. - Kun se "kustoo" on vähän turhan paksu ja sitten se ei pysy kunnolla korvilla. Ja voisko sen muotoilla niin, ettei sinne päälaelle tuu sitä töpöä.

Kiivasta ravelryn pläräystä ja kas, sieltä löytyi uusi ehdokas. Erityisesti tämä versio miellytti silmää. Toiveena olleet kääntyvä resoriosa ja päälaen kavennukset niin ettei jää mitään löysää töpöä, toteutuvat tässä mallissa. Ja sit kun se inspis oli kohallaan niin ei siinä ehtinyt mihinkään lankakauppaan vaan möyrin omat ja vieraat (=äitini) varastot läpi ja sieltähän löytyi Miehenkin värikriteerit täyttävää villalankaa. Tän langan väristä on kyllä paha mennä sanomaan. Varastoa loistenputken valossa kaivellessa olisin voinut vannoa, että lanka on ruskeaa mutta kas ulkona päivänvalossa se halusikin olla vihreää. Molempi parempi, käypi sekä ruskean että vihreän talvitakin kaveriksi : )

Saanko esitellä: ClassicWorld War II Watch Cap . Tämä on nyt sitten kuulema hyvä. Ja käyttöön meni heti ilman sen kummempia esikäsittelyjä.

Model: Classic World War II Watch Cap by Helen Waittes

ravelryssä

Yarn: vihreän/ruskean väristä villaa

Needles: 3.5 mm tai sitten 4.0 mm ( jäiphän taas laittamatta ylös,

 vaikka olen ihan muistikirjan sitä varten hommannut)

Tän mie voisin kyllä neuloo vielä toistekin, jos vastaan tulee jotain oikein ihanaa lankaa. Ja tuleehan sitä....

Lopuksi vielä pällistyskuva, kun sattui olemaan miehellä parempi pusakka päällä.