Ihan mahoton neuloosisyksy

Tänä syksynä ei ole tarvinnut inspistä etsiä. Tuntuu että tämä on ollu yhtä loppumatonta neuleputkiloa koko syksy. Kolme neuletakkia itselleni ja yksi tyttärelle ja muutakin pientä ja vähän isompaa.Uutta on pistetty puikoille heti edellisen valmistuttua. Ihan ilolla olen tätä neulehurmosta elänyt puikot suihkien, on niitä ankeempiakin syksyjä tullut elettyä.
Ja varmuuden vuoksi tilasin aika muikeen määrän lisää lankapalleroita, ettei vaan pääse varastotaso laskemaan liian alas : )))

Tämän postauksen neuletakki toimi oikeastaan pään aukaisijana. Tästä piti tulla neuletakki jo muinoin, mutta lopulta se päätyi korin pohjalle lojumaan puolivalmiina. Aina välillä olen kaivanut sen huokaillen esiin, pitäs purkaa- aatoksin vaan eipä se sitten ole edennyt ajatusta pidemmälle.

Tänä syksynä tapahtui. Varoen purin takin vyyhdeille, vyyhdit kastelin lämpimässä vedessä johon lisäsin hiukan hoitoainetta ja kuivasin hellästi. Kuivat vyyhdit kerin käsin pehmeille kerille (Äitini opetti kivan käsinkerimistyylin, jossa keritään peukun ympärille niin, että valmiista kerästä voi aloittaa neulomaan kerän sisältä ja lisäksi kerästä tulee pehmeä.)

Mallin valinnassa vedin varman päälle ja ostin ravelryn kautta Norah Gaughan'n Kingscot- neuletakin  ohjeen, jota olen ihaillut jo pitkään. (enkä lähtenyt yrittämään mitään omaa mallia, jonka onnistumisesta ei aina ole varmuutta)

Pattern: Kingscot from Norah Gaughan (ravelry), (twist-collective winter 2008)
Yarn: Sandnesgarn Alpakka, colour 4955 plum, 100 % alpaca
Needles: 3 mm dbn, 3 mm circular needle for ribbing, 3.5 mm circular needle for body and sleeves.
Gauge: 22 sts/ 10 cm with 3.5 mm needle

Neuletiheys ei ihan täsmännyt ohjeen kanssa, joten tein pientä säätöä silmukkamääriin. Halusin  napakammat resorit ja lisäsin helman pituutta hieman. Neuloin helman yhtenä kappaleena ja hihat pyörönä kainaloihin saakka.

Lanka on ihan puhdas nautinto neuloa ja miehustan mallineule ihanan koukuttava. Hihojen neulominen mukavan rentoa telkkarineuletta, kunhan vaan muisti tehdä levennykset oikeaan kohtaan : )

Lopputulos on tosi mieluinen. Lämmin ja pehmeä. Olen alkanut myös ompelemaan valmistuville neuleille jotain kaveriksi. Tälle neuleelle tein kaveriksi mekon. Ompeluksissa on jo pitkään kukkineet ruusut ja niin tässäkin puuvillakankaassa, jonka nappasin tammiston eurokankaasta keväällä.

Kaavoitus on yhdistelmä kahdesta Suuri Käsityö lehden mekosta: 5/2009 malli13 ja 7/2010 malli 3
Yläosa on vuoritettu. Olis pitänyt vuorittaa helmaosakin. Nyt pitää käyttää puolialushametta ettei helma ota koko ajan kinttuun kiinni.

Punaisesta langasta

Taannoisella lomamatkalle printtasin kaikessa kiiressä netistä Anniksen ohjeen ja langaksi edellisestä valmistuneesta isosta huivista jäljelle jääneen langanlopun luonnonvalkeaa Wetterhoffin Silviaa. Pikainen laskutoimitus kyllä ennusti, että jämäkerä ei aivan riittäisi Annikseen, mutta siinä matkallelähtöähistyksissäni en viksumpaakaa vaihtoehtoa keksinyt. No ei riittänyt ja koska reissu sisälsi autossa istumista, minuun iski aivan hillitön neuloosi ja langanhimo enkä uskonut selviäväni ilman neuletyötä automatkasta ja lentomatkasta kotiin.

Niinpä mies ajoi kiltisti lankakaupan kautta ja sieltä nappasin pahinpaan hätään pari kerää punaista Rowanin Kidsilk Haze'a. Ja eikun uutta puikoille.

Pattern: Annis by Susanna IC

Yarn: Rowan Kidsilk Haze, väri 00650, kaikki kaksi kerää män, lopulta.

Needles: 5 mm rosewood circular needle

Neuloin kerrankin tarkalleen ohjeen mukaan, jolloin toisesta kerästä jäi 10 g tähteeksi. Tosin normaalin päättelyn sijaan valitsin joustavamman version, johon löytyy ohje ainakin täältä(kohta decrease bind off). Tämä tekniikka vie reippaasti enemmän lankaa kuin normaali yliveto-päättely.

Käytiin ihan vartavasten ottamassa kuvatkin läheisessä rannassa. Kuvia pitää ottaa paljon, kun en kuulemma malta olla kunnolla paikallani tai sitten pölötän koko ajan jotain. Niinpä minulla on usein valokuvissa suu auki. Tähän sarjaan sain kuitenkin yhden, jossa näyttäs olevan suu supussa, ettei tarvinnut koko pärstää rajata pois.

Ehdin jopa käyttää huivia yhdessä tilaisuudessa ja totesin että huivi saisi kyllä olla himppasen korkeampi. Niinpä purin päättelykerroksen ja neuloin sileää oikeaa koko huivin leveydelle lopulla 10 g:lla. Sain mukavat n. 8 cm lisää korkeutta lisää huiviin. Nyt se on oikein kiva, lämmin, sopiva, pehmeä, keveä ja väristäkin tykkään hirmuisesti.

Neiti kesäheinä

Vihdoinkin eilen taivas antoi sadetta. Sain pitkästä aikaa ompeluvireen päälle. Ompeluhuoneessa on kyllä vieläkin hellekelien ansiosta varsin lämmintä touhuta mutta pistin tuulettimen töhisemään ja radion viihdyttämään ja niin kului päivä rattoisasti ommellen.

Uusi leninki oli neidille mieleen ja olin kerrankin sen verran ajan hermolla, että älysin tarttua kameraan ja ottaa niitä kuvia ihan  tuoreeltaan. ( itseasiassa kirjoitin tämän postauksen jo eilen, mutta koska olen ollut niin laiska postailemaan niin menikin sitten jonkun aikaa tapellessa tämän blogin kanssa ennenkuin keksin miksi bloggeri ei suostu julkaisemaan tekstiäni. Innostuin sitten lopulta vähän muutenkin uudistamaan ulkoasua. Jospa tästä alkaisi uusi kukkea bloggauskausi. Valmistuneista töistä kun ei ole puutetta, en vaan ole saanut niitä tänne talteen.)



Mekon alaosaksi on käytetty hyväkuntoinen kirpparilöytö: intianpuuvillainen aikuisen salsahame, josta on nipsastu leveydestä sen verran pois, että sen sai istutettua yläosaan sopivaksi. Pituus oli sellaisenaan hyvä. Lopputulos on kivasti lähes maksi.

Yläosan kaava on Suuri käsityö lehden 10/2009 malli 13 (pallohelmamekko), jota olen kyllä modannut aika rankasti. Yläosan kangas on kierrätysmatskua sekin, satiinimaista tekokuitua, jossa kiva kohokuvio. Yläosa on vuorattu ohuella puuvillalla, jolloin se huolitellumman näköinen ja miellyttävämpi ihoa vasten.

Somisteeksi valitsin nappikokoelmistani kivoja nappeja ja helmiä ja innostuimpa vielä vähän kirjomaan ketjupistokiemuroita vyötärönauhan koristeeksi.

Ostin viime syksynä Tampereen käsityömessuilta tytöille tuliaisiksi hauskat pannat ja sehän sopikin ihan loistavasti mekon kanssa. (Virolaisen valmistajan kotisivu näyttää olevan rempassa, mutta täältä löytyy kuvia hurmaavista ruusuasusteista ja -koruista)

Nuorempi neiti on tässä sitä mieltä, että hänelle tehdään sitten samanlainen mekko. Lilan sävyihin mieltynyt kuopus haluaa mekon lempivärinsä sävyissä, joten ei muuta kun suunnittelemaan.

Varaslähtö kesään

Tänä keväänä hääpäivä vei alppien tuolle puolen, jossa meitä helli aurinko lämmöllään. Keväinen Pohjois-Italia tarjosi jo vehreää kukkaloistoa ja oikeastaan iloa kaikille aisteille ja olikin oikein täydellinen miljöö muutaman päivän irtiottoon harmaasta Suomesta, jossa vielä tuolloin oli järvet jäässä.


Pellavahääpäivään varustauduin uudella pellavamekolla. (Miehellä oli pellavahousut tietty).


Kangas on 100 % pellavaa (Arthur Sanderson&Sons "Peveril").

Mekon kaava on muokattu virolaisesta Käsitöö -lehden talvi 2009 mallista Kaksiosainen iltapuku s.10-11. (Mallin suunnittelija Eve Oro). Muotolaskosten sijaan leikkasin erilliset etu- ja etusivukappaleet, samoin taka- ja takasivukappaleet.

Tässä Bellagion kapoisella kujalla otetussa kuvassa näkyy hauska leikkaus mekon selkäpuolella.


Teimme pienen päiväretken Como-järvelle, johon pääsi Bergamosta edullisesti ja vaivattomasti junalla. Verranan kylästä teimme pienen laivamatkan viehkoon Bellagioon, joka jo kuhisi turisteja.








Vehreyttä tursui joka paikasta.

Pikkukuppilan pöytiinkin oli upotettu kukkapenkit. L'Art Caffe, Piazza Pontida.


Bergamon vanhakaupunki sijaitsee muurien ympäröimällä kukkulalla. Alhaalla levittäytyy kaupungin uudempi osa.



Iltakävelyllä Via delle Mura'lla


Vanha kaupunki tarjosi myös silmänruokaa näyteikkunoiden muodossa. Puput olivat munineet lastevaateliikkeen ikkunaan.

Pizzoissa oli rrreilusti täytettä. Onneksi kuvassa hiukset peittävät suupielestä valuvan kuolan : )

Kaupungin valot.



Vanhan kaupungin piazzan laidassa sijaitsevan Palazzo della Ragionen kaarien kauneutta. Takana pilkottaa Cappella Colleoni ja Duomo.



Torstai-iltana hiljennyimme kiirastorstain messussa. Messa Nella Cena del Signore.




Kukkulalle vei monta vehreää reittiä.






Aamuisin kävelimme parisataa metriä majapaikastamme Via San't Alessandroa pitkin vanhaan kaupunkiin.



Porta San Giacomo, yksi neljästä portista vanhaan kaupunkiin, aamuauringon valossa.




Hame on ommeltu napakasta puuvillakankaasta. (Arthur Sanderson & Sons "Moonflower"). Hameessa on edessä ja takana kahdet vastalaskokset ja lisäksi sivusaumahalkiot.
Malli on Suuri käsityö lehdestä 11/1999 model 24. Vyötärökaitaleen sijaan tein kaavan ja ompelin vyötäröalavaran. Hameen yläosa on vuoritettu sivuhalkioihin saakka.


Meillä oli majapaikkana bed & breakfast -tyyppinen huoneisto vanhan talon ylimmässä kerroksessa. Makkarista avautui näkymä puutarhaan jossa ainakin lumipalloheisi ja ruusut kukkivat. Ja käki kukkui hillittömästi joka yö.

Näkymä kapoiselle tielle makkarin ikkunasta.

Mammalla on tässä alla päällään kevyt pikkukukallisesta puuvillasta ommeltu kietaisumekko.

Mekko on Suuri käsityölehden 5/2008 malli 2.


Kokkasimme myös itse. Insalata con fragole fresco e basilico e pomodoro datterino...


Tuorepastaa, tuoretta parsaa ja voisulaa, oliivifoccacciaa, ricottaa.... Juomana viileä puolikuiva Vino Rosatto.

Läpitalon huoneistostamme avautui keittiön pöydän äärestä aivan mahtavat näkymät.

Lopulta oli palattava alppien yli kotiin.


Koska tämä on neuleblogi - alunperin ainakin - mainitsen ostaneeni Bergamon vanhasta kaupungista pienestä käsityötarvikeliikkeestä pari pulleaa kerää lampaanvillaa. Herttainen myyjä, joka ei osannut lainkaan englantia selitti meille tai lähinnä miehelleni, joka taitaa italiaa auttavasti, että lanka on paikallisista lampaista ja naturale eli värjäämätöntä ja ilmeisesti muutenkin aika luomua. Kerissä on ihana muheva lampaan tuoksu : )