As time goes by

Neulottua aikaa. Aika teema on ollut ajatuksissani viime aikoina. Olen kokenut uudelleen syntyneen neuleinnostuksen myötä miten aika on saanut aivan uuden sisällön. Into neuloa on ollut aivan viime aikoina niin nielevää, että olen myös kokenut syyllisyyttä ajankäytöstäni. Välillä. Mutta sitten taas tajuan, että nyt on tämän aika, neulomisen. Kun lapset ovat jo niin isoja, että omaakin aikaa on vähitellen alkanut jäädä yhä enemmän. Kun olen oppinut, että ajan voi käyttää muuhunkin kuin kodin puunaamiseen ja järjestyspoliisina toimimiseen. Kun olen tajunnut miten tärkeää minulle on saada luoda käsilläni.

Tämä aikaa näyttävä neule löytyy Yatzerin mielenkiintoisesta designblogista. Valloittava idea.



Nallet kasassa. Ostin joku aika sitten vähän yli puolen kilon pussin sekundanallea Korialta Novitan tehtaanmyymälästä. Ostin vaan vailla ajatuksen häiventäkään, mitä näistä pitäisi syntyä. Ehkä sitten kello, jos en muuta keksi.

Tämän kauniin maiseman löysi mieheni. Asumme lähellä Saimaan rantaa ja talvisin tykkäämme käydä yhdessä jäällä kävelemässä. Tykkään paikoista, joista näkee kauas. Vaikka en mielellään menekään kovin korkealle.




Ajan lanka liukuu puikoilla muodostaen tapahtumien silmukoita. As time goes by...