My first lace

Johdannoksi tämän päivän aiheelle valitsin kauniin puutarhakuvan, jonka löysin ihastuttavan Cox&Cox -sisustusliikkeen sivuilta. Siinä on mielestäni hiukan salaperäinen tunnelma ja herkullisen sinivihreät sävyt.

Viime vuoden alussa, heti kun olin saanut mieheni palmikkoneuleen valmiiksi, paloin halusta jatkaa neulomista. Kävin vanhempieni pihavarastosta kaivamassa kaikki vanhat lankajemmani ja sieltä löytyikin sitten mm. pussillinen sinivihreää mohairlankaa, jonka nappasin mukaani jatkosuunnittelua varten. Lanka on sellaisen ruotsalaisen firman ( jota ei varmaan enää ole) kuin Jakobsdalsgarn'n Petit mohair Star, 50 % Mohair, 35 Acrylic ja 15 % Polyamid. Langat olen ostanut ainaskin 15 vuotta sitten, kun kotipaikkakunnalla vaikuttanut käsityöpuoti Aino-pirtti lopetti toimintansa omistajan siirtyessä eläkkeelle.

No mallikin löytyi aika vanhasta lehdestä. Mallilehti on Burda Kunststricken E523 vuodelta 1985. Lähetin sen äidilleni - joka harrasti tuolloin pitsiliinojen neulomista - saksasta, jossa tuolloin olin au-pairina. Sekä langat että mallilehdet löytyivät onneksi varaston periltä tähän neulehäkärääni. Onneksi meidän suvussa ei ole tapana heittää mitään pois : )

Innolla ryhdyin työhön sanakirja apunani. Malli Rosenplattmuster (Ruusunlehti) on mielestäni oikein kaunis ja huivi valmistuikin aika tohinalla sopivasti helmikuun lopulla ja sai ensiesiintymisen serkkuni häissä.


Täytyy nyt kuitenkin paljastaa että huivissani on keskellä kuviossa virhe, jonka huomasin aika myöhään ja koska mohair-lanka ei oikein pidä purkamisesta niin päädyin jättämään virheen huiviin. Itse kukin tietää, että virheen jättäminen neuleeseen ei oikein kannata. Se kun ei lakkaa potuttamasta. Noh, koitan nyt sitten vaan jaksaa elää asian kanssa ja ajatella että ekassa huivissa yksi virhe sallittakoon. Ja jos oikein alkaa korpeemaan niin sitten pitää varmaan neuloa toinen samanmoinen, kun lankaakin jäi vielä sen huivillisen verrran.